Laboratoriotutkimukset ovat olennainen osa terveydenhuoltoa, ja yksi yleisimmistä verikokeista on verenkuva. Kaksi yleisesti käytettyä versiota tästä testistä ovat perusverenkuva (PVK) ja täydellinen verenkuva (TVK). Molemmat testit antavat tärkeitä tietoja veren tilasta ja elimistön yleisestä terveydestä, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Perusverenkuva on nopea ja yksinkertainen testi, joka antaa yleiskuvan veren tilasta. Se on käyttökelpoinen peruskokeena, mutta täydellinen verenkuva menee pidemmälle, analysoiden tarkemmin valkosolujen alatyyppejä ja antamalla lisätietoa punasolujen toiminnasta.

Perusverenkuva (PVK)
Perusverenkuva (tunnetaan myös nimellä pieni verenkuva) on yksinkertaisempi versio verenkuvasta. Se mittaa seuraavat peruskomponentit:
- Hemoglobiini (Hb) – Mittaa hemoglobiinin määrää veressä, joka kertoo kuinka paljon happea veri pystyy kuljettamaan.
- Punasolut (Erytrosyytit) – Laskee punasolujen määrän. Punasolut vastaavat hapen kuljettamisesta keuhkoista muihin kehon osiin.
- Hematokriitti (Hkr) – Punasolujen prosenttiosuus koko veren määrästä. Se antaa käsityksen siitä, kuinka suuri osa verestä on punasoluja.
- Verihiutaleet (Trombosyytit) – Laskee verihiutaleiden määrän, jotka ovat vastuussa veren hyytymisestä.
- Valkosolut (Leukosyytit) – Laskee kokonaisvalkosolujen määrän, jotka ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää ja auttavat taistelemaan infektioita vastaan.
Perusverenkuva antaa hyvän yleiskuvan veren ja verenkiertoelimistön tilasta, mutta se ei erittele tarkemmin valkosolutyyppejä. Se on hyödyllinen testattaessa esimerkiksi anemian, tulehdusten tai verenvuotohäiriöiden epäilyjä.

Täydellinen verenkuva (TVK)
Täydellinen verenkuva (TVK), toisinaan tunnettu nimellä ”verenkuva erittelyllä”, sisältää kaikki samat komponentit kuin perusverenkuva, mutta se tarjoaa tarkemman analyysin erityisesti valkosoluista. TVK sisältää seuraavat lisäominaisuudet:
- Valkosolujen erittely – valkosolut jaetaan eri alatyyppeihin: neutrofiilit, lymfosyytit, monosyytit, eosinofiilit ja basofiilit. Jokainen näistä soluista hoitaa erityistä tehtävää immuunipuolustuksessa, ja niiden suhteet voivat paljastaa tärkeitä tietoja potilaan terveydentilasta. Erittely voi auttaa tunnistamaan, onko kyseessä bakteeri- vai virusinfektio, tai jos elimistössä on esimerkiksi allerginen reaktio tai loistartunta.
- Lisää yksityiskohtia punasolujen toiminnasta – voidaan mitata punasolujen koko ja niiden hemoglobiinipitoisuus tarkemmin, mikä auttaa havaitsemaan erilaisten anemioiden syitä.

Kumpi testi kannattaa valita?
Perusverenkuva on usein riittävä, kun halutaan yleiskuva veren tilasta, esimerkiksi rutiinitarkastusten tai lievän infektion epäilyn yhteydessä. Täydellinen verenkuva sen sijaan on tarpeen tilanteissa, joissa tarvitaan tarkempaa tietoa immuunijärjestelmän toiminnasta, esimerkiksi silloin, kun epäillään vakavampaa infektiota, kroonista sairautta tai verisairautta.