Mitä täydellinen verenkuva kertoo?

Täydellinen verenkuva (TVK) on yksi yleisimmin käytetyistä laboratoriotutkimuksista terveydenhuollossa. Se on nopea, informatiivinen ja kattava testi, joka antaa tietoa useista elimistön toimintaan vaikuttavista seikoista. Täydellinen verenkuva mittaa muun muassa punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden määrää sekä hemoglobiinitasoa. Se tarjoaa arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan tunnistaa erilaisia sairauksia ja arvioida elimistön yleistä tilaa. Täydellinen verenkuva on laajempi tutkimus verrattuna perusverenkuvaan eli pieneen verenkuvaan.

Punasolut ja hemoglobiini – hapen kuljetus kehossa

Punasolut (erytrosyytit) ovat vastuussa hapen kuljettamisesta keuhkoista elimistön kudoksiin. Niiden määrän, koon ja laadun arvioiminen on tärkeää, koska poikkeavuudet voivat viitata esimerkiksi anemiaan tai muihin sairauksiin, kuten keuhko- tai sydänongelmiin.

  • Hemoglobiini (Hb): Tämä on proteiini, joka kuljettaa happea punasolujen sisällä. Matala hemoglobiini voi viitata anemiaan, joka voi johtua raudan, B12-vitamiinin tai folaatin puutteesta, kroonisen sairauden aiheuttamasta tulehdustilasta tai veren menetyksestä.
  • Hematokriitti (Hkr): Se mittaa, kuinka suuri osuus veren tilavuudesta koostuu punasoluista. Matala hematokriitti voi tarkoittaa anemiaa, kun taas korkea hematokriitti voi liittyä nestehukan tai tiettyjen sairauksien, kuten polysytemian, aiheuttamiin tiloihin.

Valkosolut – elimistön puolustusjärjestelmä

Valkosolut (leukosyytit) ovat immuunijärjestelmän keskeisiä toimijoita, ja niiden määrä kertoo elimistön kyvystä taistella infektioita vastaan. Valkosolujen määrän muutokset voivat viitata tulehduksiin, allergioihin tai autoimmuunisairauksiin.

  • Leukosytoosi: Tämä on tila, jossa valkosolujen määrä on koholla. Se voi olla merkki bakteeri-infektiosta, tulehdusreaktiosta, syövästä (esimerkiksi leukemia) tai stressistä.
  • Leukopenia: Alhainen valkosolumäärä voi puolestaan viitata virusinfektioon, immuunipuutostilaan, lääkityksen (esim. kemoterapian) sivuvaikutukseen tai jopa vakavaan sairauteen, kuten luuytimen toiminnan häiriöön.

Verihiutaleet – veren hyytyminen

Verihiutaleet (trombosyytit) ovat vastuussa veren hyytymisestä, mikä auttaa estämään verenvuotoja vammojen yhteydessä. Verihiutaleiden määrä voi vaihdella useista eri syistä.

  • Trombosytoosi: Liian korkea verihiutalemäärä voi johtua erilaisista syistä, kuten krooninen tulehdustila, tietyt syöpäsairaudet tai verenvuodon jälkitila. Se voi myös lisätä veritulppien riskiä.
  • Trombosytopenia: Alhainen verihiutalemäärä voi puolestaan olla seurausta esimerkiksi virusinfektiosta, tietyistä lääkkeistä, autoimmuunisairauksista tai perinnöllisistä sairauksista. Tämä tila voi johtaa verenvuototaipumukseen.

Muita mittareita – lisätietoa terveydentilasta

Täydellinen verenkuva antaa myös tietoa muista parametreista, jotka auttavat ymmärtämään kehon toimintaa ja mahdollisia häiriöitä.

  • Punasolujen keskitilavuus (MCV): Tämä mittari kuvaa punasolujen kokoa. Poikkeamat voivat kertoa eri tyyppisistä anemioista. Esimerkiksi alhainen MCV voi viitata raudanpuuteanemiaan, kun taas kohonnut MCV saattaa olla merkki B12- tai folaattipuutoksesta.
  • Punasolujen hemoglobiinipitoisuus (MCH ja MCHC): Nämä mittarit kertovat, kuinka paljon hemoglobiinia punasoluissa on. Poikkeavuudet voivat auttaa anemian tyypin määrittämisessä.

Miksi täydellinen verenkuva tehdään?

Täydellinen verenkuva tehdään usein osana yleistä terveydentilan arviointia tai silloin, kun potilaalla esiintyy epäilyttäviä oireita, kuten väsymystä, huimausta, mustelmataipumusta tai jatkuvia infektioita. Sitä voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

  • Anemian diagnosointi: Jos potilaalla on oireita, kuten väsymys, hengenahdistus tai kalpeus, lääkäri voi määrätä täydellisen verenkuvan tarkistaakseen hemoglobiinitason ja muut anemian merkit.
  • Infektioiden tunnistaminen: Valkosolujen määrän kasvu tai lasku voi kertoa, onko elimistössä infektiota, ja auttaa tunnistamaan sen luonteen (esim. bakteeri- tai virusperäinen).
  • Tulehdusten ja autoimmuunisairauksien seuranta: Kohonneet valkosoluarvot voivat viitata myös krooniseen tulehdustilaan tai autoimmuunisairauteen.
  • Verisairauksien diagnosointi: Leukemiat, lymfoomat ja muut verisyövät voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia verenkuvassa, ja ne voidaan havaita verenkuvan poikkeamien avulla.