Perusverenkuva (PVK) on yksi yleisimmistä laboratoriokokeista, ja se antaa tärkeää tietoa elimistön terveydentilasta. Se on usein ensimmäinen askel erilaisten sairauksien diagnosoinnissa tai seurantaa varten. Perusverenkuvasta käytetään myös nimitystä pieni verenkuva, kun taas laajempi tutkimus on nimeltään täydellinen verenkuva. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä perusverenkuva pitää sisällään, mitkä ovat sen keskeiset osatekijät ja mitä tulokset voivat kertoa terveydestä.

Perusverenkuvan osat
Perusverenkuva sisältää useita eri mittareita, jotka kertovat verisolujen määrästä ja laadusta. Näitä mittareita ovat:
- Hemoglobiini (Hb): Hemoglobiini on punasolujen sisältämä proteiini, joka kuljettaa happea keuhkoista elimistön soluille. Alhainen hemoglobiini voi viitata anemiaan, kun taas korkea hemoglobiini saattaa liittyä esimerkiksi kuivumistilaan tai keuhkosairauksiin.
- Hematokriitti (Hkr): Hematokriitti mittaa, kuinka suuri osuus veren tilavuudesta on punasoluja. Se auttaa arvioimaan veren paksuutta ja punasolujen määrää.
- Punasolut (Eryt, Erytrosyytit): Punasolujen määrä kertoo, kuinka paljon veressä on happea kuljettavia soluja. Punasolujen poikkeavat määrät voivat johtua esimerkiksi verenvuodoista, kroonisista sairauksista tai luuydinsairauksista.
- Valkosolut (Leuk, Leukosyytit): Valkosolut ovat elimistön immuunijärjestelmän soluja, jotka suojaavat kehoa infektioilta. Kohonnut valkosolujen määrä voi viitata infektioon, tulehdukseen tai vakavampiin sairauksiin, kuten leukemiaan. Alhainen valkosolujen määrä voi puolestaan liittyä esimerkiksi virustartuntoihin, autoimmuunisairauksiin tai lääkkeiden sivuvaikutuksiin.
- Trombosyytit (B-Trom, Verihiutaleet): Trombosyytit osallistuvat veren hyytymisprosessiin. Alhainen trombosyyttien määrä voi altistaa verenvuodoille, kun taas korkea määrä saattaa liittyä veren hyytymistaipumukseen tai tulehdustiloihin.
- MCV (keskimääräinen punasolujen tilavuus): MCV-arvo mittaa punasolujen kokoa. Suurentunut MCV voi viitata makrosyyttiseen anemiaan (esim. B12-vitamiinin tai folaatin puute), kun taas pienentynyt arvo voi liittyä mikrosyyttiseen anemiaan (esim. raudanpuute).
- MCH (keskimääräinen hemoglobiinin määrä punasoluissa): Tämä mittari kertoo, kuinka paljon hemoglobiinia on yksittäisessä punasolussa. Se auttaa anemian luonteen selvittämisessä.
- MCHC (keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus punasoluissa): MCHC-arvo kertoo hemoglobiinin pitoisuudesta punasoluissa. Alhainen arvo viittaa usein raudanpuuteanemiaan.

Mitä perusverenkuva voi paljastaa?
Perusverenkuva antaa kattavan kuvan elimistön verisoluista ja niiden toiminnasta, mikä voi auttaa erilaisten sairauksien havaitsemisessa ja hoidossa. Alla muutamia esimerkkejä siitä, mitä erilaiset poikkeamat tuloksissa voivat merkitä.
Anemia
Anemia on tila, jossa elimistössä on liian vähän hemoglobiinia tai punasoluja. Perusverenkuvan avulla voidaan selvittää anemian tyyppi ja syy. Esimerkiksi:
- Raudanpuuteanemia ilmenee usein matalana hemoglobiinina, alhaisena MCV- ja MCH-arvona sekä mahdollisesti alhaisena hematokriittinä.
- B12-vitamiinin tai folaatin puutteen aiheuttama anemia voi näkyä korkeana MCV-arvona, koska punasolut ovat tavallista suurempia.
Infektiot ja tulehdukset
Valkosolujen määrä nousee usein infektioiden aikana. Esimerkiksi bakteeri-infektiot voivat nostaa neutrofiilien määrää, kun taas virukset voivat lisätä lymfosyyttien osuutta. Joskus tulehdus tai vakavampi sairaus, kuten leukemia, voi myös näkyä poikkeavana valkosolujen määränä.
Verenvuotohäiriöt
Alhaiset trombosyytit voivat viitata trombosytopeniaan, joka voi johtua esimerkiksi lääkityksestä, autoimmuunisairauksista tai vakavista infektioista. Korkeat trombosyyttiarvot taas voivat liittyä kroonisiin tulehdustiloihin tai veren hyytymistaipumukseen.
Luuytimen sairaudet
Epänormaalit tulokset perusverenkuvassa, kuten erittäin korkea tai matala valkosolujen, punasolujen tai trombosyyttien määrä, voivat joskus viitata luuytimen sairauksiin, kuten leukemioihin tai muihin pahanlaatuisiin veritauteihin. Näissä tilanteissa perusverenkuva toimii tärkeänä alkutestinä lisätutkimuksille.

Milloin perusverenkuva otetaan?
Perusverenkuva voidaan ottaa monista eri syistä, esimerkiksi:
- Rutiinitutkimuksena terveydentilan tarkistamiseksi.
- Infektioiden selvittämiseksi, kun on oireita kuten kuume, väsymys tai pitkäaikainen yskä.
- Anemian epäilyn yhteydessä, kun potilaalla on esimerkiksi väsymystä, heikotusta tai kalpeutta.
- Verenvuotojen tai mustelmien tutkimiseksi, jos on epäily verenvuotohäiriöistä.
- Kroonisten sairauksien seurannassa
Miten valmistautua perusverenkuvan ottamiseen?
Useimmissa tapauksissa perusverenkuva ei vaadi erityistä valmistautumista. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi jos testien yhteydessä tutkitaan myös muita veriarvoja, saatetaan suositella paastoa ennen verikoetta. On tärkeää noudattaa lääkärin tai laboratorion antamia ohjeita ennen testin ottamista.