Ferritiini on tärkeä proteiini, joka sitoo ja varastoi rautaa elimistössä. Sen pääasiallinen tehtävä on varastoida rautaa solujen sisällä ja vapauttaa sitä tarpeen mukaan, jotta elimistö voi käyttää sitä esimerkiksi punasolujen tuotannossa ja muissa elintärkeissä toiminnoissa. Ferritiini ei siis ole pelkästään veressä kiertävä aine, vaan suurin osa siitä sijaitsee soluissa, erityisesti maksassa, luuytimessä, pernassa ja lihaksissa. Vain pieni osa ferritiinistä on verenkierrossa, ja tämä määrä antaa hyvän kuvan kehon rautavarastoista.
Ferritiinin tehtävät ja merkitys elimistössä
Raudan varastointi: Ferritiini sitoo rautaa ja varastoi sitä turvallisessa muodossa, mikä estää raudan haitallisia vaikutuksia. Vapaa rauta voi osallistua reaktioihin, jotka tuottavat vapaita radikaaleja, vahingoittaen soluja ja kudoksia. Ferritiini siis suojaa soluja rauta-ionien aiheuttamilta vaurioilta.
Raudan vapauttaminen tarpeen mukaan: Kun elimistö tarvitsee rautaa, esimerkiksi uusien punasolujen tuotantoon luuytimessä, ferritiini vapauttaa rautaa verenkiertoon. Tämä rauta käytetään pääasiassa hemoglobiinin tuotantoon, joka kuljettaa happea kudoksiin.
Raudanpuutteen ehkäisy: Ferritiinitasot heijastavat kehon rautavarastoja. Jos ferritiinipitoisuus laskee liian alhaiseksi, se tarkoittaa, että rautavarastot ovat vähentyneet. Tämä voi johtaa raudanpuuteanemiaan, koska elimistö ei enää pysty tuottamaan riittävästi hemoglobiinia.
Tulehduksen säätely: Ferritiinillä on myös rooli elimistön immuunipuolustuksessa. Se on akuutin faasin proteiini, mikä tarkoittaa, että sen pitoisuus voi nousta tulehdusreaktioiden tai infektioiden aikana. Korkeat ferritiinipitoisuudet voivat liittyä kroonisiin tulehduksiin, autoimmuunisairauksiin tai vakaviin infektioihin, kuten sepsikseen.
Ferritiinin mittaaminen
Ferritiinin mittaaminen tarkoittaa elimistön varastoraudan tason arviointia. Ferritiini on proteiini, joka sitoo rautaa ja varastoi sitä elimistössä, ja sen pitoisuus veressä kertoo, kuinka paljon rautaa on varastoituneena kehoon. Ferritiinimääritys tehdään verikokeella, ja se on tärkeä työkalu, kun halutaan arvioida rautavarastoja tai diagnosoida erilaisia rautaan liittyviä häiriöitä, kuten raudanpuute tai liiallinen raudan kertyminen.
Milloin ferritiini mitataan?
Ferritiinimittaus tehdään yleensä seuraavissa tilanteissa:
- Raudanpuutteen epäily: Alhainen ferritiiniarvo on usein ensimmäinen merkki raudanpuutteesta, ennen kuin anemia kehittyy.
- Anemian selvittely: Ferritiiniarvo auttaa selvittämään, onko anemia johtunut raudanpuutteesta.
- Rauta-aineenvaihdunnan häiriöt: Ferritiiniä mitataan myös epäiltäessä hemokromatoosia, jossa elimistöön kertyy liikaa rautaa.
- Tulehdukset tai krooniset sairaudet: Tulehdukset voivat nostaa ferritiiniarvoja, sillä se toimii myös akuutin faasin proteiinina, joka reagoi elimistön stressiin.
Miten pääsen ferritiinimittaukseen?
Voit kysyä lähetettä ferritiinimittaukseen lääkäriltä. Toinen vaihtoehto on mennä verikokeeseen omakustanteisesti. Mittaus on yksinkertainen ja nopea, ja voit teettää sen helposti esimerkiksi Puhdilla.
Mitä oireita ferritiinin puute aiheuttaa?
Matala ferritiiniarvo viittaa raudanpuutteeseen, ja se voi aiheuttaa useita oireita, jotka johtuvat siitä, että elimistöllä ei ole riittävästi rautaa tärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Ferritiini on tärkein rautavarasto elimistössä, ja kun sen määrä vähenee, seuraavat oireet voivat ilmaantua:
Yleisiä oireita matalasta ferritiinistä:
- Väsymys ja heikkous: Raudanpuute vaikuttaa energiatasoihin, sillä rauta on välttämätön hapen kuljetuksessa kudoksiin. Matala ferritiini voi aiheuttaa jatkuvaa väsymystä ja yleistä heikkouden tunnetta, vaikka henkilö nukkuisi riittävästi.
- Hengästyminen: Hemoglobiini, joka tarvitsee rautaa, kuljettaa happea veressä. Matala ferritiini vähentää elimistön kykyä tuottaa riittävästi hemoglobiinia, mikä voi johtaa hengästymiseen jo kevyessä rasituksessa, kuten portaiden nousemisessa.
- Sydämentykytys: Matala ferritiini voi johtaa siihen, että sydän joutuu työskentelemään kovemmin kompensoidakseen hapenpuutetta, mikä voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, sydämentykytystä tai nopeaa pulssia.
- Huimaus ja päänsärky: Vähäinen hapenkuljetus aivoihin voi johtaa toistuviin päänsärkyihin, huimaukseen tai keskittymisvaikeuksiin. Hapenpuute voi myös aiheuttaa sumuista oloa.
- Kalpeus: Raudanpuute vaikuttaa hemoglobiinitasoon, mikä voi tehdä ihon kalpeammaksi. Tämä on erityisen näkyvää kasvoilla ja sisäluomien alla.
- Levottomat jalat -oireyhtymä: Tämä on erityinen oire, jossa henkilö tuntee pakottavaa tarvetta liikuttaa jalkojaan, erityisesti öisin. Levottomien jalkojen oireyhtymä liittyy usein raudanpuutteeseen, ja matala ferritiini voi olla yksi syy.
- Hiustenlähtö: Raudanpuute voi vaikuttaa hiusten kasvuun ja johtaa hiusten ohenemiseen tai liialliseen hiustenlähtöön.
- Kylmyyden tunne: Alhainen ferritiinitaso voi aiheuttaa vilunväreitä tai jatkuvaa kylmyyden tunnetta, vaikka ympäristö ei olisi erityisen kylmä.
- Heikentynyt fyysinen suorituskyky: Urheilijoilla ja aktiivisilla ihmisillä matala ferritiini voi aiheuttaa merkittävää suorituskyvyn heikkenemistä, sillä lihakset eivät saa riittävästi happea toimiakseen tehokkaasti.
- Immuunipuolustuksen heikkeneminen: Matala ferritiini voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, mikä lisää infektioiden riskiä.
Lievät vs. vakavat oireet
- Lievä raudanpuute: Voi aluksi olla oireeton tai aiheuttaa vain lieviä, epäspesifisiä oireita, kuten väsymystä tai lievää heikkoutta.
- Pitkälle edennyt raudanpuute (raudanpuuteanemia): Oireet voivat olla paljon vakavampia, kuten voimakasta väsymystä, hengenahdistusta, huimausta ja jopa sydämen vajaatoimintaan liittyviä oireita.
Ferritiiniarvot
Normaali ferritiiniarvo vaihtelee henkilön iän, sukupuolen ja laboratorion käyttämien viitearvojen mukaan. Yleisesti ottaen seuraavat arvot pidetään normaalina aikuisilla:
- Miehillä: noin 20–195 µg/l
- Naisilla: noin 15–125 µg/l
- Lapsilla: Ferritiiniarvot voivat olla hieman matalammat, erityisesti nuorena.
- Vanhuksilla: Iän myötä ferritiinitasot saattavat hieman nousta, vaikka muut raudanpuutteen merkit eivät näkyisi.
Naisilla viitearvot ovat usein alemmat kuin miehillä johtuen kuukautisten aiheuttamasta säännöllisestä verenmenetyksestä. Lisäksi raskaana olevilla naisilla ferritiinipitoisuus voi olla matalampi johtuen sikiön raudantarpeesta.
Milloin ferritiini on liian matala?
Alhainen ferritiiniarvo on usein ensimmäinen merkki raudanpuutteesta. Tämä voi johtua esimerkiksi riittämättömästä raudan saannista ravinnosta, imeytymishäiriöistä, verenvuodoista (esim. runsaat kuukautiset) tai lisääntyneestä raudantarpeesta (esim. raskauden aikana). Pitkään jatkunut raudanpuute voi johtaa raudanpuuteanemiaan, jonka oireita ovat väsymys, heikkous, päänsärky, huimaus ja kalpeus.
- Alle 30 µg/l: Tämä on yleisesti pidetty rajana, jonka alapuolella ferritiinipitoisuus katsotaan liian matalaksi. Miehillä ja naisilla ferritiiniarvon ollessa alle tämän tason, voidaan epäillä raudanpuutetta, vaikka anemiaa ei olisi vielä kehittynyt.
Alle 15 µg/l: Naisilla tämä raja katsotaan kriittiseksi, ja sen alapuolella raudanpuute on todennäköinen. Näin matala ferritiinipitoisuus tarkoittaa yleensä sitä, että elimistön rautavarastot ovat lähes tyhjät.
Lue lisää: Rauta, ferritiini ja raudanpuute
Miten korjata alhainen ferritiini?
Korjaus vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta oikeilla toimilla ferritiinitasot voidaan nostaa takaisin normaaliksi ja oireet lievittyvät. Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
- Ruokavalio: Lisää rautapitoisia ruokia ja tehosta raudan imeytymistä C-vitamiinilla.
- Rautalisät: Tarvittaessa ota suun kautta rautalisää lääkärin ohjeiden mukaan.
- Syyn hoitaminen: Selvitä alhaisen ferritiinin taustalla oleva syy ja hoida se.
- Seuranta: Tarkista ferritiinitasot säännöllisesti ja säädä hoitoa tarpeen mukaan.
Lue tarkemmin: Näin korjaat alhaisen ferritiinin
