Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka määrittelee terveysliikunnan näin: ”Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.” (www.terveyskirjasto.fi)
Terveysliikunnalla ei siis tarkoiteta välttämättä niinkään raskasta treeniä, vaan arkista liikettä ja aktiivisuutta. Sen on on siis tarkoitus olla jokapäiväiseen elämään sopivaa, helposti lähestyttävää ja turvallista, ja siinä huomioidaan yksilön omat lähtökohdat, kuten ikä, kunto, mahdolliset sairaudet ja elintavat. Terveysliikunnan voi aloittaa kuka tahansa, iästä tai kuntotasosta riippumatta.
Terveysliikunnan tavoitteet ja hyödyt
Terveysliikunnan ensisijainen tavoite on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Säännöllinen terveysliikunta parantaa muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihaskuntoa, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta. Sen on myös todettu ehkäisevän monia kroonisia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, sydänsairauksia ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia.
Terveysliikunta vähentää myös stressiä ja ahdistusta sekä parantaa unen laatua ja mielialaa. Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan kohenee, kun liikuntaan yhdistyy yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Liikunta voi siis toimia myös mielenterveyden tukena.
Millaista liikuntaa terveysliikunta on?
Terveysliikunta ei vaadi huippusuorituksia, vaan siihen voi kuulua esimerkiksi kävelyä, pyöräilyä, uintia, kotijumppaa tai muita matalan kynnyksen liikuntamuotoja. Myös monet arkiaskareet, kuten portaiden käyttö hissin sijasta tai puutarhanhoito, voivat kuulua terveysliikunnan piiriin. Liikunnan tulisi olla säännöllistä ja kestää vähintään 30 minuuttia useimpina viikon päivinä. Sopiva liikunnan intensiteetti vaihtelee henkilöstä riippuen, mutta suosituksena on valita sellainen taso, joka kohottaa hieman sykettä ja hengitystä, mutta ei uuvuta liikaa. Lue lisää liikuntasuosituksista täältä.
Terveysliikunnan voi jakaa kolmeen päätyyppiin:
- Aerobinen liikunta (esim. kävely, juoksu, pyöräily): kehittää sydän- ja verenkiertoelimistöä ja auttaa painonhallinnassa.
- Lihaskuntoharjoittelu (esim. kevyet kuntosaliharjoitukset, kehonpainoharjoitukset): tukee lihasten ja luuston hyvinvointia ja ehkäisee lihaskatoa.
- Liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelu (esim. venyttely, jooga, pilates): parantaa nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä erityisesti ikääntyessä.
Terveysliikunnan merkitys eri ikäryhmille
Terveysliikunnalla on suuri merkitys kaikissa ikäryhmissä. Lapsille ja nuorille terveysliikunta tukee fyysistä ja psyykkistä kehitystä, lisää oppimiskykyä ja antaa hyviä elintapoja jo varhaisessa vaiheessa. Työikäisille liikunta toimii stressin lievittäjänä ja parantaa jaksamista arjessa. Ikääntyneille terveysliikunta taas on tärkeää toimintakyvyn ja itsenäisyyden ylläpitämiseksi.
Terveysliikunnan esteet ja motivointi
Monet kokevat ajanpuutteen, väsymyksen tai motivaation puutteen esteinä terveysliikunnalle. Myös liikuntakipujen pelko tai aikaisemmat huonot kokemukset liikunnasta voivat vähentää liikkeelle lähtemistä. Terveysliikunnassa tärkeää on kuitenkin muistaa, että pienetkin liikuntasuoritukset, kuten reipas kävely tai kevyt kotijumppa, tuovat jo merkittäviä terveyshyötyjä.
Motivaatiota terveysliikuntaan voi lisätä asettamalla realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita sekä valitsemalla sellaisia liikuntamuotoja, jotka tuntuvat mielekkäiltä ja nautinnollisilta. Myös liikuntakaveri tai -ryhmä voi auttaa säännöllisessä liikkumisessa ja antaa lisää iloa ja yhteisöllisyyttä liikkumiseen.
Lue myös: Miten vuorokaudenaika vaikuttaa liikunnan tehoon ja hyvinvointiin?
Terveysliikunta on yksinkertainen ja tehokas tapa huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Se ei vaadi suuria varusteita tai erityisiä taitoja, vaan jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan liikkua. Säännöllisesti harrastettuna terveysliikunta tuo monia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshyötyjä, jotka tukevat elämänlaatua pitkällä aikavälillä.
