Miksi verenpainetta hoidetaan?

Kohonnut verenpaine ei useinkaan aiheuta minkäänlaisia oireita. Siitä huolimatta sillä on suuri merkitys monien muiden sairauksien synnyssä. Kohonnutta verenpainetta kannattaakin ajatella merkittävänä riskitekijänä ja asennoitua siihen asian vaatimalla vakavuudella.

Kun verenpaine on koholla, sydämen vasen kammio joutuu tekemään jokaisen supistumisen yhteydessä enemmän töitä kuin mihin se on suunniteltu. Se joutuu siis koko ajan ponnistelemaan työntäessään verta eteenpäin. Kuten mikä tahansa treenattava lihas, se alkaa pikku hiljaa kasvaa ja paksuuntua vastatakseen lisääntyvään rasitukseen. Tämä johtaa kuitenkin epätoivottuun lopputulokseen, sillä samalla lihas alkaa jäykistyä, jolloin sydämen toimintakyky heikkenee ja ennen pitkää sydän väsyy. Samaan aikaan verisuonten kimmoisuus vähenee, mikä nostaa verenpainetta ja lisää sydämen työtä entisestään. Noidankehä on valmis. Pitkään jatkuessaan tämä kehityskulku aiheuttaa monia sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, kuten sepelvaltimotukoksia, sydämen vajaatoimintaa, aivoverenkiertohäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa, näköhäiriöitä ja eteisvärinää, joka taas puolestaan nostaa huomattavasti aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Mikäli ihmisellä on samaan aikaan kohonnut kolesteroli, hän sairastaa diabetesta tai hän tupakoi, voi näiden sairauksien synty nopeutua vielä huomattavasti. Mistään pikkujutusta kohonneessa verenpaineessa ei siis ole kysymys.

Jotta tämä epäsuotuisa kehityskulku saadaan pysäytettyä, täytyy verenpaine saada laskemaan jo ennen kuin mitään pysyviä muutoksia on päässyt tapahtumaan. Elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla verenpaine saadaan useimmiten laskettua normaalitasolle, jolloin sydämen työmäärä vähenee. Toisinaan jo paksuuntunut sydänlihaskin saattaa toipua, kunhan hoito päästään aloittamaan ajoissa. Kohonnut verenpaine on siis ensisijaisen tärkeää huomata ajoissa. Siksi kannattaakin ottaa tavaksi mitata verenpaine aika ajoin. Sopiva väli voisi olla vaikkapa kerran tai pari vuodessa.