Miksi olemme väsyneitä?

Väsymys on normaaliin elämään kuuluva asia, joka vaivaa ajoittain jokaista. On täysin normaalia, että ihminen on väsynyt raskaan lenkin tai salitreenin jälkeen, pitkän työpäivän jälkeen tai jos uni on jäänyt liian vähälle. Väsymys voi olla myös oire jostain muusta sairaudesta. Väsymys on kuitenkin näissä kaikissa tilanteissa vähän eri tyylistä, johtuu eri asioista ja sitä tulisi hoitaa eri tavalla. Väsymys on siis tavallaan yläkategoria, jonka alle kuuluu montaa erilaista väsymystä.

Raskaan lenkin tai salitreenin jälkeen väsymys on fyysistä väsymystä, joka useimmiten hoituu levolla. Tarvitaan siis riittävästi aikaa palautumiseen. Venyttely saattaa auttaa ja nopeuttaa palautumista, samoin oikeanlainen ravinto. Palautuminen fyysisestä rasituksesta vie kuitenkin oman aikansa. Elimistöä täytyy kunnioittaa ja kuunnella, ja tarvittaessa keventää tai vähentää treeniä.

Pitkän työpäivän jälkeinen väsymys voi olla fyysistä väsymystä, mutta useimmiten se on enemmänkin henkistä tai psyykkistä väsymystä. Monet työtehtävät, kokoukset ja tentit vaativat keskittymistä. Töiden jälkeen ja vielä nukkumaan mennessäkin hermosto saattaa olla ylivirittynyt ja aivot käyvät ylikierroksilla, jolloin nukahtamisesta ei tule mitään. Täytyy siis huolehtia siitä, että arjessa on riittävästi palauttavaa aikaa ja mukavaa tekemistä, jotta ajatukset saa siirrettyä muualle kuormittavasta tilanteesta. Kaikenlaisen mukavan puuhastelun ja harrastamisen lisäksi voidaan ottaa käyttöön myös esimerkiksi rentoutumisharjoituksia tai painopeitto, joiden tarkoitus on vähentää stressiä ja rauhoittaa hermostoa. Pitkittyneestä henkisestä väsymyksestä käytetään usein myös termiä uupumus, mutta termit eivät ole vakiintuneita, vaan niillä voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa.

Unen puute väsymyksen aiheuttajana

Nykyisin yleisin väsymyksen aiheuttaja on se, että nukutaan liian vähän. Tällainen väsymys korjaantuu, kun saadaan nukuttua univaje pois. Vähäinen uni voi johtua yksinkertaisesti siitä, että ei olla menty riittävän aikaisin nukkumaan, mutta syitä on muitakin. Monet sairaudet, kuten kivut, tulehdukset, krooniset keuhkosairaudet ja sydänsairaudet heikentävät unen laatua ja vaikeuttavat nukkumista.

Liian vähäinen uni liittyy usein henkiseen stressiin ja hermoston ylivirittyneisyyteen. Yhteiskuntamme on muuttunut viime vuosikymmeninä huimasti, mutta ihmisten keinot hallita ympäröivää maailmaa ei ole juurikaan muuttunut. Televisiosta tulee ohjelmaa myöhään yöhön ja suoratoistopalveluista mielenkiintoista ohjelmaa saa näkyviin ympäri vuorokauden. Netti tulee kanssamme sänkyyn asti ja on valmiina taas odottamassa heti, kun heräämme. Voi olla vaikea rauhoittua ennen nukkumaanmenoa, ja vaatiikin usein hyvää itsekuria laittaa kaikki ruudut ajoissa kiinni. Erityisen vaikeaa tämä on nuorilla, joiden elämä pyörii osittain netissä.

Elämä on muuttunut muutenkin siihen suuntaan, että ympäristöä on vaikea hallita. Työtä tehdään usein kotona, mikä saattaa häiritä unta. Jos ympäristön arvot ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa, on vaikea rentoutua ja levätä. Joskus murehdimme yötä myöden asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Lisäksi erilaiset muutokset esimerkiksi työpaikalla tai henkilökohtaisessa elämässä aiheuttavat unettomuutta, mikä on täysin normaalia.

Oma lukunsa on vielä vuodenaikojen mukanaan tuova unettomuus. Keväällä lisääntyvä valon määrä aiheuttaa joillain ihmisillä sen, että unet jäävät lyhyiksi. Tämä on usein yhteydessä stressiin esimerkiksi koululaisilla ja opiskelijoilla, mutta sitä esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. On myös uumoiltu, että siitepölyllä ja allergiaoireilla olisi yhteyttä unettomuuteen ja sitä myötä väsymykseen. Siitepöly vaikuttaa muutoksia aivojen sytokiinipitoisuuksissa, minkä on todettu lisäävän masennusta. Pimeään vuodenaikaan taas uni-valverytmi saattaa häiriintyä vähäisen valonmäärän takia. Tähän paras apu löytyy kirkasvalolampuista, jotka palauttavat elimistön vuorokausirytmin ja auttavat saamaan illalla unen päästä kiinni.

Väsymyksen diagnostiikka

Väsymyksen diagnostiikassa on tärkeää saada selville mistä se johtuu ja kuinka kauan sitä on ollut, jotta siihen löydetään oikeat hoitokeinot. Jos taustalla on jokin sairaus, täytyy tietenkin hoitaa ensisijaisesti sitä. Varsinkin pitkittyneen väsymyksen kohdalla onkin hyvä tarkistaa, löytyykö taustalta jotain muuta. Yksi yleinen väsymyksen takana oleva sairaus on raudanpuute.

Kaiken diagnostiikan perusta on huolellinen anamneesi, eli lääkärin tekemä haastattelu, sekä status, eli lääkärin tekemä kliininen tutkimus. Lääkäri kyselee esimerkiksi erilaisista unihäiriöihin liittyvistä oireista, sekä masennukseen ja ahdistukseen viittaavista oireista. Kliininen tutkimus voi pitää sisällään muu muassa painon ja vyötärönympäryksen mittaamisen, hengitysteiden ja sydämen kuuntelua stetoskoopilla sekä hermoston tutkimista. Anamneesin ja statuksen perusteella lääkäri päättää, lähdetäänkö tekemään muita tutkimuksia. Tarpeen mukaan voidaan ottaa erilaisia verikokeita ja virtsakokeita, kuten tulehdusarvot, glukoosi- ja kilpirauhasarvot sekä verenkuva. Henkilöä voidaan pyytää pitämään nukkumispäiväkirjaa jonkin aikaa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös erilaisia unirekisteröintejä, kuten aktigrafiaa, jotta saadaan selville mitä unen aikana elimistössä oikeasti tapahtuu.

Yhteenveto

Tilapäinen väsymys kuuluu normaaliin elämään. On kuitenkin tärkeää erottaa minkälaisesta väsymyksestä on kyse ja mikä sen aiheuttaa, jotta siihen voidaan puuttua oikealla tavalla. Joskus on kuitenkin vaikea erottaa mistä unettomuus johtuu ja taustalla voikin olla monta yhtäaikaista syytä. Tämän takia väsymyksen hoito onkin parhaimmillaan laaja-alaista hoitoa, jossa oman elämän hallintakeinot nousevat tärkeään osaan.