On täysin luonnollista, että hiuksia irtoaa päivittäin. Hiusten täytyy uusiutua, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa. Normaalisti ihmisillä on hiuksia noin 100 000-250 000 kappaletta, ja päivittäin niistä voi irrota noin 50-100 hiusta. Jos hiuksia lähtee huomattavasti tätä enemmän ja/tai jos hiustenlähtö jatkuu pitkään, voidaan puhua hiustenlähdöstä.
Mikäli olet huolestunut siitä kärsitkö normaalia suuremmasta hiustenlähdöstä, voit tehdä itsellesi pienen testin: Ota pieni määrä hiuksia peukalon ja etusormen väliin ja tukista itseäsi hellästi. Tee sama tukistus viidestä kohdasta eri puolilta päätä: molemmilla ohimoilla, päälaella, takaraivolla ja otsalla. Mikäli hiuksia irtoaa enemmän kuin viisi, on mahdollista että kärsit normaalia suuremmasta hiustenlähdöstä. Tällöin kannattaa lähteä etsimään syytä tähän.

Mitä syitä hiustenlähtöön voi olla?
Yleisin syy hiustenlähtöön miehillä on perinnöllinen kaljuuntuminen, jota kutsutaan myös miestyyppiseksi hiustenlähdöksi tai androgeeniseksi hiustenlähdöksi. Siihen vaikuttaa mieshormoni dihydrotestosteroni (DHT)
Muista syitä hiustenlähtöön ovat esimerkiksi:
- Kova fyysinen kuormitus tai henkinen stressi: Elimistö on siitä viisas, että se pystyy keskittämään voimavarojaan tärkeimpiin asioihin. Hiukset eivät ole sen tärkeyslistalla ykkösenä, joten kovan stressin aikana se saattaa ohjata hiustupet pidemmäksi aikaa lepovaiheeseen. Tämä näkyy siten, että hiusten kasvuvaihe lyhenee, ne tippuvat aikaisemmin pois ja kestää pidemmän aikaa ennen kuin seuraava hius rupeaa kasvamaan.
- Hormonaaliset tekijät: Miehillä miestyyppinen hiustenlähtö on yhteydessä mieshormoni testosteroniin. Testosteroni muuttuu kehossa DHT:ksi, joka voi vaikuttaa hiusten kasvusykleihin ja aiheuttaa hiusten ohentumista ja lopulta kaljuuntumista.
- Ikääntyminen: Hiustenlähtö lisääntyy usein ikääntymisen myötä. Hiusten kasvusyklit muuttuvat ja hiusten uudelleenkasvu hidastuu. Tämä voi johtaa hiusten ohentumiseen ja kaljuuntumiseen.
- Sairaudet tai lääkkeet: Sairauksista esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai päänahan ihosairaudet voivat johtaa hiusten harvenemiseen. Tällöin paras hoito hiustenlähtöä vastaan on tietenkin hoitaa taustasairautta mahdollisimman hyvin. Lääkkeistä taas esimerkiksi syöpälääkkeet ovat tunnettuja siitä, että ne voivat johtaa kaljuuntumiseen.

Hiusten normaali kasvu
Hiusten normaali kasvukierto jakautuu kolmeen vaiheeseen: kasvuvaihe, siirtymävaihe ja lepovaihe. Kasvuvaihe kestää noin 2-8 vuotta. Lapsena se kestää yleensä kauemman, joten hiukset ehtivät kasvaa pidemmiksi ellei niitä leikata. Vanhemmiten hiusten kasvuvaihe lyhenee, jolloin hiusten eivät enää ehdi kasvaa yhtä pitkiksi ennen kuin ne putoavat pois. Hiukset saattavat usein myös oheta ikääntyessä.
Kasvuvaiheen jälkeen tulee siirtymävaihe, jonka aikana hiusten kasvu hidastuu ja pysähtyy lopulta kokonaan. Tämä vaihe kestää yleensä muutaman viikon ajan, minkä jälkeen karvatuppi siirtyy lepovaiheeseen. Jossain vaiheessa se päästää irti vanhasta hiuksesta ja rupeaa kasvattamaan uutta hiusta.

Kaljuuntuminen
Yleisin syy miesten hiustenlähtöön on perinnöllinen kaljuuntuminen eli androgeneettinen kaljuuntuminen. Se voi alkaa jo parinkymmenen ikävuoden tienoilla, ja noin viisikymppisistä sitä esiintyy jo joka toisella. On hyvin yksilöllistä miten nopeasti ja miten laajalle kaljuuntuminen etenee.
Tyypillisesti kaljuuntuminen alkaa niin, että hiusraja lähtee vetäytymään oimoalueilta. Hiukset alkavat harventua otsalta ja siirtyä taaksepäin, mikä luo ”M”-muotoisen hiusrajan. Samanaikaisesti hiusrajan vetäytymisen kanssa hiukset voivat alkaa harventua päälaen alueella. Hiukset ohenevat ja muodostavat kaljuja tai harvenneita alueita, jotka voivat laajentua ajan myötä.
Kaljuuntuminen voi edetä molemmista suunnista, kun hiusraja vetäytyy edelleen taaksepäin ja päälaen alue laajenee. Lopulta kaljujen alueiden väliin voi jäädä vain ohut hiuskaistale. Jatkaessaan etenemistään kaljuuntuminen voi levitä myös hiuspohjan muihin alueisiin, kuten takaraivoon tai sivuille.
Kaljuuntumista ei voi täysin ehkäistä, mutta on olemassa muutamia keinoja, joilla sitä voi halutessaan yrittää hidastaa:
- Lääkitys: Apteekista saatava minoksidiilia sisältävä Rogaine-liuos hidastaa hiustenlähtöä ja edistää hiusten uudelleenkasvua, mutta sen teho kestää vain sen aikaa, kun sitä käytetään. Mikäli sen teho ei riitä, on lääkärin kautta saatavana lisää vaihtoehtoja. Lääkkeiden teho on kuitenkin rajallinen, joten ne eivät välttämättä riitä pitämään kaljuuntumista kurissa.
- Terveelliset elämäntavat: Terveyden ylläpitäminen on avainasemassa hiusten hyvinvoinnin kannalta. Syö ravitsevaa ruokaa, pidä huolta riittävästä vitamiinien ja mineraalien saannista, vältä stressiä, ja pidä päänahka ja hiukset puhtaina.
- Vältä hiuspohjaa vaurioittavia toimenpiteitä: Vältä liiallista kuumuutta hiusten muotoilussa, kireitä kampauksia ja kemiallisia käsittelyjä, jotka voivat vaurioittaa hiuksia ja päänahkaa.

Vaikuttaako peseminen hiustenlähtöön?
Hiusten peseminen ei aiheuta hiustenlähtöä. Päinvastoin, säännöllinen ja asianmukainen hiusten pesu voi edistää terveitä hiuksia ja päänahkaa. Hyvä hygienia auttaa poistamaan lian, öljyn, hilseen ja ylimääräisen talin päänahasta, mikä edistää tervettä hiusten kasvua.
On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota pesumenetelmään ja käytettyihin tuotteisiin, jotta vältetään päänahan ärsytys ja hiusten vaurioituminen. Liiallinen hankaaminen tai kova käsittely päänahassa voi joissain tapauksissa aiheuttaa hiusten katkeilua tai irtoamista.
Lisäksi on syytä huomata, että jokaisen yksilön hiustyypit ja tarpeet voivat vaihdella. Jotkut ihmiset saattavat hyötyä useamman kerran viikossa tapahtuvasta pesemisestä, kun taas toisille harvempi pesutahti voi olla sopivampi. Tärkeintä on löytää pesutiheys ja tuotteet, jotka toimivat parhaiten omalle hius- ja päänahkatyypille.

Muita syitä hiustenlähtöön
Pälvikalju
Pälvikalju aiheuttaa pyöreitä tai soikeita kaljuja kohtia päänahkaan. Pälvikalju johtuu autoimmuunisairaudesta, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää hiusten kasvua tukevia follikkeleita vastaan. Tämä vaurioittaa ja heikentää hiustuppien toimintaa, ja lopulta hiusten kasvu loppuu. Kaljuuntumiskohdat voivat olla mikä kokoisia tahansa ja ne voivat olla hajallaan päänahassa tai ne voivat muodostaa ryhmiä. Pälvikalju alkaa yleisimmin nuoruusiässä tai aikuisiässä, mutta sitä voi ilmetä missä iässä tahansa.
Pälvikaljuun ei ole parannuskeinoa. Ilman reseptiä saatavaa minoksidiiliä sisältävää Rogaine-liuosta voi kokeilla, sillä se saattaa nopeuttaa hiusten kasvua, mutta aina sekään ei auta. Jos kaljut kohdat haittaavat elämää erityisen paljon tai vaikuttavat esimerkiksi itsetuntoon, kannattaa jutella lääkärin kanssa, joka voi määrätä tarvittaessa jotain lääkettä ongelmaa helpottamaan. Jos muut konstit eivät tehoa, hiuslisäkkeiden käyttö auttaa kaljuuntumiskohdan peittämisessä.
Hiuspohjan sairaudet
Jotkin hiuspohjan sairaudet, kuten tali-ihottuma tai psoriasis voivat vaikuttaa merkittävästi hiustuppien toimintaan ja aiheuttaa siten hiustenlähtöä. Näissä tapauksissa paras apu on aina hoitaa taustasairaus mahdollisimman hyvin. Jos siis hiustenlähtö on kaljuuntumiseen verrattuna epätyypillistä, kannattaa käydä näyttämässä itseään lääkärin vastanotolla, jotta mahdollinen hoito saadaan alkamaan mahdollisimman nopeasti. Osa hiussairauksista aiheuttaa pysyvää kaljuuntumista ellei niitä saada nopeasti hoidettua, joten nopeus on tässä kohtaa valttia.

Hoida hiuksia ja hiusjuurta
Hiusten hyvinvointi lähtee puhtaasta ja terveestä hiuspohjasta, joten päänahan hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Mahdolliset ongelmat hiuspohjassa kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti. Kannattaa myös etsiä omaan ihotyyppiin sopivat hiustenhoitotuotteet, jotta ei vahingoita hiuksia ja päänahkaa vääränlaisilla tuotteilla. Tarvittaessa voi ottaa lisäksi avuksi hiusravinteita, jotka ravitsevat hiuspohjaa ja antavat tarvittavia ainesosia hiusten normaaliin kasvuun ja kehittymiseen. Vaikka ravintolisien avulla ei voi ehkäistä kaljuuntumista, ne voivat saada jäljellä olevat hiukset näyttämään paksummilta ja kiiltävämmiltä.
Lue myös: Paras ravintolisä hiuksille