Vähemmän prosessoitua ruokaa

Ruuan teollinen prosessointi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Enää leipää ja pullaa ei valmisteta omassa leivinuunissa eikä perunoita ja oman maan vihanneksia säilötä kellarissa. Nykyään viinerit valmistetaan teollisissa leipomoissa ja kauppojen hyllyt ovat täynnä sipsejä, keksejä ja karkkipusseja. Samaan aikaan elintososairauksien ja lihavuuden määrä on lisääntynyt. Voisiko näillä kahdella olla tekemistä keskenään?

Aina ei kannata tuijottaa vain kalorien määrää tai sitä minkä verran tuotteessa on rasvaa tai sokeria. Joskus kannattaa myös miettiä miltä ruoka näyttää ja minkälaisen valmistusprosessin se on käynyt läpi. Joku on sanonut, että ei kannata syödä sellaista ruokaa, jonka ainesosia isovanhempamme eivät olisi tunnistaneet. Kun ruoka on pitkälle prosessoitu, sen aineet muuttavat ulkonäköään ja muuttuvat jossain vaiheessa tunnistamattomiksi. Samalla niiden ravintosisältö muuttuu. Voisiko olla niin, että elimistömme ei enää tunnista näitä ruoka-aineita, jolloin ne kääntyvät haitallisiksi elimistöämme vastaan?

Tähän ongelmaan on törmätty usein monien alkuperäiskansojen keskuudessa. Paikallinen perinteinen ruokavalio on kenties koostunut hedelmistä ja lihasta tai muista paikallisista luonnonantimista. Joskus tämä on tarkoittanut sitä, että on kärsitty nälästä tai puutossairauksista, riippuen siitä missä päin maailmaa kulloinkin ollaan. Kun sitten länsimainen teollinen ruokavalio on jossain vaiheessa korvannut tämän perinteisen ruokavalion, ongelmat ovat muuttaneet muotoaan. Enää ei olla nähty nälkää tai kärsitty puutosoireista, vaan tilalle on tullut kasa elintasosairauksia ja lihavuusepidemia. Muutos on voinut olla hyvinkin nopeaa. Toisaalta paluu vanhaan ruokavalioon on palauttanut tilanteen entiselleen.

Prosessoitu ruoka sisältää usein enemmän rasvaa, sokeria ja lisäaineita kuin puhtaat raaka-aineet. Toisaalta myös alunperin terveelliset ainesosat muuttuvat. Toki prosessoinnilla on hyviäkin puolia, kuten säilyvyyden paraneminen. Ruokaa pystytään nykyään kuljettamaan ympäri maailmaa, jolloin parhaassa tapauksessa yhä suurempi osa ihmisistä saa monipuolisempaa ravintoa.

Mitä meidän siis pitäisi syödä? Tästä näkökulmasta ruokavalio kannattaisi koostaa pääasiassa yksinkertaisista ja ”aidoista” raaka-aineista. Siis sellaisista, jotka isovanhempammekin olisivat tunnistaneet. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • kasvikset, hedelmät, marjat
  • peruna ja juurekset
  • kala, kana, liha, kananmunat
  • herneet, pavut, palkokasvit
  • viljat
  • maito, luonnonjogurtti
  • sienet
  • mausteet ja yrtit suoraan luonnosta

Sillä ei ole väliä ovatko tuotteet tuoreita, kuivattuja vai pakastettuja, kunhan niitä ei ole käsitelty. Näissä ruuissa on paljon vitamiineja ja ravintoaineita, ja ne ovat pääsääntöisesti sellaisessa muodossa, että elimistö pystyy käyttämään niitä hyväkseen.

Kun näitä terveellisiä raaka-aineita on sitten lähdetty prosessoimaan, päädytään hieman erilaiseen listaan. Tuotteiden alkuperää ei enää välttämättä tunnista, tai jos tunnistaa, niiden ominaisuudet ovat muuttuneet paljon.

  • kalapuikot ja kananugetit
  • monet valmisruuat
  • proteiinipatukat
  • kastikejauheet
  • keksit, sipsit, karkit
  • maustetut jogurtit
  • limpparit

Näiden ruokien ravintoaineet ja vitamiinit ovat hyvin vähissä, tai ne voivat olla sellaisessa muodossa jota elimistö ei osaa käyttää. Ei haittaa, vaikka näitä tuotteita söisi silloin tällöin, mutta jos niitä syö jatkuvasti tai paljon, se alkaa jossain vaiheessa todennäköisesti näkymään terveydessä. Usein käy nimittäin niin, että kun käyttää prosessoituja ruokia, ”aidot” ja terveelliset ruuat jäävät väliin. Näitä prosessoituja ruokia usein myös syödään enemmän kuin prosessoimattomia ruokia, mikä edesauttaa lihomista.

On hyvä tiedostaa, että prosessoitua ruokaa ei ole useimmiten lähdetty valmistamaan siitä lähtökohdasta, että se olisi meille ihmisille hyväksi. Sen sijaan lähtökohtana saattaa olla taloudelliset tekijät. Halutaan myydä ihmisille ruokaa, jota ihmiset syövät paljon kerralla, ja joihin ihmisillä on luontaista halua (eli rasvainen, suolainen ja sokerinen). Viis siitä, mitä se tekee terveydelle. Tämän takia vastuu ruokavalinnoista siirtyy täysin meille kuluttajille. Me voimme itse päättää mitä aineita me kannamme ruokakaupasta kotiin.

Rupea siis pikku hiljaa kiinnittämään huomiota ruokiin, joita ostat. Onko ainesosaluettelossa paljon E-koodeja tai muita vaikeita sanoja? Vertaapa esimerkiksi luonnonjogurtin ja maustetun jogurtin ainesosaluetteloa. Tunnistatko kaikki listassa olevat sanat? Yleissääntönä voi pitää sitä, että mitä pidempi ainesosaluettelo, sitä prosessoidummasta ruuasta on kyse. Kun tulet tietoiseksi näistä eroista, voit ruveta tekemään parempia valintoja. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, vaan aloita pienin askelin. Näin pääset varmemmin perille.