Ruokavalion ja suun terveyden välinen yhteys on kiistaton. Ruuan mukana saatavat ravintoaineet vaikuttavat luonnollisesti yleiseen terveyteemme ja jaksamiseen, mutta niillä on suora vaikutus myös suun ja hampaiden hyvinvointiin. Tasapainoinen ruokavalio, oikeat ravintoaineet ja terveelliset ruokailutottumukset ovat avainasemassa suun terveyden ylläpitämisessä.
Hiilihydraattien vaikutus hampaiden terveyteen
Hiilihydraatit ovat olennainen osa päivittäistä ruokavaliota, mutta niiden vaikutus hampaiden terveyteen on merkittävä. Hiilihydraatteja on muun muassa viljassa, hedelmissä, maidossa, perunassa ja riisissä. Suurin osa ihmisistä syö siis päivän aikana runsaasti hiilihydraatteja, ja niitä pidetäänkin elimistön tärkeimpänä energianlähteenä.
Suussa majailevat bakteerit muodostavat hiilihydraatista happoja, jotka laskevat suun happamuutta eli pH:ta. Kun pH laskee tarpeeksi, hampaan kiille alkaa liueta. Sylki onneksi korjaa tilanteen ja liuenneet mineraalit kovettuvat uudelleen hampaan pinnalle. Pitkällä aikavälillä hampaan pinta alkaa kuitenkin pehmetä ja lopulta siihen muodostuu reikiä.
Kaikki hiilihydraatit eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja hampaiden kannalta. Erityisesti sokeriset ruoat ja juomat voivat olla haitallisia hampaille, sillä niitä saatetaan napostella pitkin päivää. Toisaalta tärkkelyspitoiset ruuat, kuten peruna ja viljatuotteet, tarttuvat pitkäksi aikaa hampaan pinnalle, mikä aiheuttaa ongelmia. Sen sijaan esimerkiksi hedelmät eivät tee yhtä pahaa jälkeä hampaille.

Entäs ne happamat tuotteet?
Yleissääntö on, että kaikki happamat ruoka-aineet voivat vahingoittaa hampaan kiillettä eli aiheuttaa eroosiota. Ei ole väliä onko kyseessä ruoka vai juoma. Kuitenkin poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi sellaiset happamat ruoka-aineet, joissa on mukana kalsiumia, kuten piimä tai jogurtti, eivät vahingoita hampaan pintaa.
Erityisen paha hampaiden kannalta on sitruunahappo, jota on kaikissa sitrushedelmissä sekä monissa sitrusjuomissa ja virvoitusjuomissa. Muita pahoja ovat viinihappo (mm. viinirypäleissä), omenahappo (mm. omenissa) ja fosforihappo (mm. kolajuomissa). Hedelmä eivät ole hampaiden kannalta kuitenkaan niin pahoja, sillä niiden pureskelu lisää myös syljen eritystä. Eri asia on sitten mehuksi puristetut hedelmät, sillä ne eivät lisää samalla tavalla syljen eritystä.
Happamia ruokia ja juomia voi nauttia silloin tällöin. Suositeltavaa olisi, että happamat tuotteet nautittaisiin ruokailujen yhteydessä ja maitotuotteiden kanssa, sillä maitotuotteet neutraloivat happamuutta. Hampaita ei kannata pestä tuntiin happamien tuotteiden nauttimisen jälkeen, vaan odota, että sylki saa ensin korjata hampaan pintaa. Happamia tuotteita ei myöskään kannata nauttia heti hampaiden pesun jälkeen. Lisäksi kannattaa varoa kovien ruokien pureskelua samalla kun nauttii jotain hapanta.

Juomien vaikutus suun terveyteen
On tärkeää juoda riittävästi päivän aikana. Tämä tarkoittaa noin 1-1,5 litraa ravinnon sisältämän nesteen lisäksi. Hampaiden terveyden kannalta hyvä janojuoma on vesi, jota voi nauttia myös ruokailujen välissä. Ruokajuomana parhaita vaihtoehtoja ovat vesi, maito ja piimä. Teetä ja kahvia voi juoda kohtuullisesti päivän mittaan.
Sokeroituja ja happamia juomia ei sen sijaan suositella kuin harvakseltaan ja silloinkin mieluiten ruokailun yhteydessä.
Juomat kostuttavat suuta ja huuhtelevat limakalvoilta ja hampaista pois ruuantähteitä. Kuiva suu voi olla suuri ongelma etenkin ikääntyvien keskuudessa, sillä suun kuivuus altistaa hampaiden reikiintymiselle. Paras juoma suun kostuttamiseen on tietenkin tavallinen vesi.

Säännölliset ruoka-ajat suojaavat suuta
Joka kerta, kun suuhun laitetaan jotain muuta kuin pelkkää vettä, alkaa muodostua happoa, joka liuottaa hampaan pintaa. Yleensä puhutaan happohyökkäyksestä. Kun ruoka on poistunut suusta, sylki alkaa korjata syntyneitä vaurioita. Jotta hampaiden pinta ehtii korjaantua kunnolla, suun pitäisi olla tyhjillään 2-3 tuntia ruokailujen välillä. Ksylitolin nauttiminen ruokailujen jälkeen nopeuttaa tätä prosessia.
Jos ihminen napostelee vähän väliä jotain, suussa vallitsee jatkuvasti happohyökkäys. Pitkällä aikavälillä tämä vaikuttaa vääjäämättä hampaiden kuntoon. Siksi olisikin tärkeää noudattaa säännöllisiä ruokailuaikoja. Sopiva ruokailutahti on 4-6 kertaa päivän aikana. Tämä tahti auttaa sekä suun terveyden ylläpitämiseen että painonhallintaan ja jaksamiseen.
Myös sillä on merkitystä, mitä ihminen syö. Jotkin ruoka-aineet takertuvat hampaiden pintaan ja aiheuttavat suurempaa hallaa hampaille. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi perunalastut. Jos tuntuu että hampaiden pinta on ruokailun jälkeen likainen ja tahmea, siinä luultavasti on sokereita, jotka ylläpitävät happohyökkäystä pitkään.

Ravitsemusohjeet suun terveyden edistämiseksi
Keräsimme lopuksi muutaman ohjeen, joiden avulla voit ylläpitää ja edistää suun hyvinvointia:
- Rajoita sokeristen ja happamien ruokien ja juomien käyttöä.
- Sisällytä ruokavalioosi monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
- Juo riittävästi vettä päivän aikana.
- Huolehdi riittävästä kalsiumin saannista, sillä kalsium on tärkeä hampaiden rakennusaine.
- Pidä kiinni säännöllisistä ruokailuajoista vähentääksesi jatkuvaa napostelua.
- Käytä ksylitolia ruokailujen jälkeen.
- Pese hampaat kahdesti päivässä.
