Joka ikinen ihminen on luultavasti kuullut elämänsä aikana, että liikunta tekee hyvää. Ja näinhän se tutkimusten mukaan on. Hyviä syitä liikkua on maailma pullollaan. Liikunnan hyvät vaikutukset heijastuvat niin laajalle elämään, että on vaikea keksiä kovinkaan monta hyvää syytä olla liikkumatta.
Jos menisi kysymään kadulla ihmisiltä miksi kannattaa liikkua, monet varmasti vastaisivat, että koska se on terveellistä. Liikunnalla on tosiaan suuri vaikutus fyysiseen kuntoon. Kestävyystyyppinen liikunta parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, jolloin sydänlihas vahvistuu ja hapenottokyky paranee. Lihasvoimaa vaativat lajit parantavat tuki- ja liikuntaelimistöä, jolloin luut ja lihakset vahvistuvat. Ja sitten on vielä tasapainoa, koordinaatiota, ketteryyttä ja muita hermolihasjärjestelmiä harjoittavia lajeja. Kaikenlainen liikunta kehittää kaikkia näitä osa-alueita, mutta jotkin lajit kehittävät enemmän yhtä osa-aluetta ja toiset taas toista. Paras yhdistelmä on harrastaa vuorotellen vähän kaikentyyppistä liikuntaa, jolloin vartalo saa treeniä monipuolisesti.
Liikunnan avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa monenlaisia sairauksia ja vaivoja tai ainakin lievittää niiden oireita. Hyvänä esimerkkinä on liikunnan vaikutus verenpaineeseen. Jos verenpaine on kohonnut vain lievästi, voi sen saada kuriin yksinkertaisesti liikkumalla riittävästi. Itse asiassa liikunta vastaa teholtaan yhden verenpainelääkkeen tehoa. Ei siis ole kyse ihan pienestä asiasta. Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös veren rasva-arvoihin ja insuliinitasapainoon, joten sillä voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Nivelrikon ja osteoporoosin hoidossa suositellaan myös vahvasti liikuntaa.
Mielenkiintoista on se, että liikuntaa ei tarvitse harrastaa mitenkään älyttömän paljon, jotta nämä kaikki terveysvaikutukset tulevat esille. Kun tavoitteena on terveyden edistäminen, puhutaan terveysliikunnasta. Silloin riittää noin puolen tunnin reipas kävelylenkki viisi kertaa viikossa tai vähän raskaampi lenkki kolme kerta viikossa. Toki enemmänkin saa liikkua, mutta positiiviset vaikutukset terveyteen eivät tämän jälkeen enää lisäänny. Reippaan ja raskaan liikunnan ero on siinä, että reippaan liikunnan aikana pystyy puhumaan hengästymisestä huolimatta, mutta raskaan liikunnan aikana se ei onnistu. Terveysliikuntaan sopii lähes mikä tahansa laji, joten hyvin harvoin mikään sairaus on esteenä tälle liikuntamäärälle. Jos sen sijaan on tarkoitus nosta kuntoa, puhutaan kuntoliikunnasta, ja silloin suurempi liikuntamäärä on tehokkaampi.
Jos liikunnan vaikutukset ulottuisivat ainoastaan fyysiseen kuntoon ja terveyteen, voisi olla vaikea saada motivoitua ihmisiä liikkumaan riittävästi pitkän päälle. Onneksi liikunta vaikuttaa myös meidän mieliimme, ja siitähän tässä oikeastaan on kysymys. Liikunta tuo valtavasti iloa elämään ja auttaa poistamaan stressiä vaikuttamalla aineenvaihduntaan ja hormonien erittymiseen. Kortisolin eli stressihormonin määrä vähenee kun taas endorfiinien eli hyvänolonhormonien määrä lisääntyy. Raikkaassa ilmassa ajatukset lähtevät lentämään ja monet ongelmat voivat ratketa ihan kuin itsestään. Moni kokee liikunnan jälkeen olonsa energisemmäksi kuin ennen liikuntaa. Ja toisaalta mikään ole ihanampaa kuin se raukea olo, joka tulee liikunnan jälkeen, kun voi hyvillä mielin levätä ja lösähtää vaikka katsomaan elokuvaa.
Sopiva liikunta antaa meille paljon onnistumisen kokemuksia ja auttaa näin vahvistamaan itsetuntoa. Valitettavasti monet ovat kokeneet tämän päinvastoin koulun liikuntatunnilla, jos omat taidot eivät ole olleet samalla tasolla muiden kanssa. Tästä on voinut jäädä vuosikymmeniksikin takaraivoon uskomus, että minä en osaa liikkua tai että liikunta ei ole mukavaa. Kuitenkin kun ihminen löytää oman lajinsa ja saa siinä hyviä kokemuksia, sen imu voi viedä täysin mennessään. Kun löytää lajin, joka vastaa omia luontaisia taipumuksia ja jossa uskaltaa olla oma itsensä, siitä saa niin paljon itseluottamusta, että se heijastuu muuallekin elämään. Liikunnan vaikutus mielialaan on niin iso, että sitä käytetään myös masennuksen hoidossa.
Jos liikunta tapahtuu porukassa tai kaverin kanssa, se parantaa myös sosiaalista hyvinvointia. Se kehittää vuorovaikutustaitoja ja kykyä ottaa toiset huomioon. Se voi antaa meille myös uusia ystäviä ja lujittaa vanhoja. Toisaalta monet nauttivat yksinliikkumisesta, jolloin saa olla hetken rauhassa omien ajatustensa kanssa ilman, että kukaan sitä kyseenalaistaa.
Yhteenvetona otsikon kysymykseen voisi siis sanoa, että liikuntaa kannattaa harrastaa, koska se on hyväksi kunnolle ja terveydelle, mutta ennen kaikkea siksi, että se on tosi kivaa! Jos joku väittää, että hän ei tykkää liikunnasta, hän ei ole luultavasti vielä löytänyt omaa lajiaan. Omaa lajia kannattaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti etsiä, sillä liikunta on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, ja se antaa valtavan paljon sisältöä elämään.
