Unen tehtävät

Jokainen ihminen tietää miten tärkeää uni on, mutta harva tietää mitä kaikkea uni itse asiassa tekeekään. Uni on varmasti yksi terveyteemme ja hyvinvointiimme eniten vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan unet ja unien näkeminen ylläpitävät terveyttämme. Toisaalta pitkäaikainen univaje on yksi masennuksen suurimmista riskitekijöitä. Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi unen erilaisia tehtäviä.

Tärkein unen tehtävä liittyy aivojen energia-aineenvaihduntaan. Monet elimistön solut käyttävät energiana glukoosia, jota saamme ravinnosta ja jota elimistö itsekin pystyy tuottamaan. Aivot kuitenkin käyttävät energialähteenä pääasiassa laktaattia. Syvän unen aikana elimistössä oleva glukoosi muuttuu hermostossa laktaatiksi, joka varastoituu aivojen ja hermoston soluihin seuraavan päivän tarvetta varten. Jos unet jäävät vähäisiksi, laktaattia ei ehdi kertyä riittävästi. Tästä seuraa unenpuutteen tunnetuimmat oireet eli väsymys ja keskittymisvaikeudet.

Aivot muokkautuvat ja kehittyvät tehokkaasti unen aikana. Erityisesti vastasyntyneet ja lapset tarvitsevat paljon unta, sillä REM-unen aikana syntyy uusia hermoyhteyksiä eli synapseja, ja hermosolut saavat myeliinivaipan ympärilleen, mikä tehostaa niiden toimintaa. Aivojen kehittyminen ei kuitenkaan lopu missään vaiheessa elämän aikana, vaan hermoyhteyksiä syntyy läpi elämän. Unen aikana tarpeettomat hermoyhteydet häviävät vähitellen käytön puutteessa, eli käytännössä ihminen unohtaa asioita.

Unella on muutenkin suuri merkitys aivojen siivoamisessa. Syvän unen aikana aivojen välitilan nestekierto lisääntyy noin 60 prosenttia verrattuna valvetilaan. Neste huuhtelee aivoista erilaisia kuona-aineita, joita aivoihin on kertynyt valveen aikana. Unen puute johtaa näiden kuona-aineiden kertymiseen aivoihin. Yksi tällainen kuona-aine on beeta-amyloidi, joka voi kertyessään muodostaa amyloidiplakkia. Tämä plakki on tämänhetkisen tiedon mukaan yksi Alzheimerin taudin puhkeamiseen johtavista syistä. Jo yksi huonosti nukuttu yö aiheuttaa plakin kertymistä aivoihin, mutta tämä muutos on onneksi ohimenevä. Pitkäaikainen univaje sen sijaan voi olla muistisairauden riskitekijä.

Unella on ratkaiseva rooli myös muistin ja oppimisen kannalta. Kun opimme uusia asioita päivällä, tiedot ja taidot siirtyvät ensin lyhytkestoiseen muistiin. Sieltä ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin juuri nukkumisen aikana. Muisti voidaan jakaa kahteen osaan: tietomuistiin ja tunnemuistiin. Tietomuisti (kutsutaan myös eksplisiittiiseksi tai deklaratiivisenksi muistiksi) kattaa erilaiset tosiasiat sekä tapahtumat. Ne siirtyvät muistiin syvän unen aikana. Tunnemuisti (implisiittinen eli non-deklaratiivinen muisti) puolestaan tallentuu aivoihimme REM-unen aikana. Tunnemuisti pitää sisällään esimerkiksi tapoja ja taitoja. Niihin liittyy usein erilaisia tunteita, ja siksi ne kuuluvat tunnemuistiin.

Myös immuunijärjestelmä tarvitsee unta toimiakseen tehokkaasti. Jo muutaman yön huonot unet lisäävät elimistössä tulehdustekijöitä ja altistavat näin infektioille, tulehdussairauksille ja jopa syövälle. Tulehdustekijät aiheuttavat myös muun muassa valtimoiden seinämiin kroonista tulehdusta, mikä altistaa pitkittyessään sydän- ja verisuonisairauksille. Unella on siis yllättävän kauaskantoiset vaikutukset.

Uni vaikuttaa myös ruokahalun säätelyyn. Leptiini ja kreliini ovat hormoneja, jotka säätelevät energiatarvettamme sekä painoamme. Leptiiniä kutsutaan kylläisyyshormoniksi, sillä se ehkäisee ruokahalua. Kreliini puolestaan on nälkähormoni, joka lisää ruokahalua. Univaje vähentää leptiinin muodostumista ja lisää kreliinin muodostumista, mikä johtaa ruokahalun lisääntymiseen. Toisaalta ruokahalun lisääntyminen voi johtua siitä, että elimistö pyytää jotain nopeaa apua energiavajeeseen, ja herkuista tuota energiaa on runsaasti ja nopeasti saatavilla. Uni olisi kuitenkin varmasti parempi vaihtoehto tähän energiavajeeseen.

Unen riittävä määrä ja laatu ovat siis todella tärkeitä monelle elämänalueelle. Kun ihminen elää kiireistä elämää, tulee helposti nipistettyä aikaa juuri nukkumiselta. Tässä mennään kuitenkin metsään. Jos haluaa saada enemmän aikaan tai jos pitää päivän aikana olla tehokas, kannattaa nukkumiseen panostaa mieluummin enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Se maksaa varmasti menetetyn ajan takaisin. Tehokkuus paranee, oppiminen paranee, muisti paranee, terveys paranee ja kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee.

Lue myös: Vesityyny – mikä, kenelle ja kokemuksia