Parodontiitti: syyt, oireet ja hoito

Parodontiitti on vakava suun tulehdussairaus, joka vaikuttaa hampaiden tukikudoksiin. Se alkaa yleensä ientulehduksena, joka etenee vaurioittaen ikeniä, hampaita ympäröivää luuta ja muita kudoksia, jotka tukevat hampaita. Parodontiitti voi rajoittua vain yhden tai muutaman hampaan alueelle, mutta pahimmillaan se voi levitä koko hampaiston alueelle. Erityisen alttiita parodontiitille ovat diabeetikot ja tupakoijat, mutta se on valitettavan yleinen vaiva muillakin aikuisilla.

Aikainen hoito on avain parodontiitin hallintaan. Hoitamaton parodontiitti voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten hampaiden menetykseen. Sillä voi olla vaikutusta myös yleisterveyteen ja muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.

Parodontiitin syyt

Parodontiitti alkaa yleensä ientulehduksena, joka johtuu plakin kertymisestä hampaiden pinnalle. Plakki on bakteerien muodostama massa, jota kertyy helposti juuri ienrajaan. Jos plakkia ei poisteta säännöllisesti harjaamalla ja hammaslangalla, se ärsyttää ikeniä ja johtaa lopulta ientulehdukseen.

Jos ientulehdusta ei hoideta, se voi aikaa myöden edetä parodontiitiksi. Tämä johtuu siitä, että tulehdus leviää syvemmälle ikeniin ja tukikudoksiin aiheuttaen vaurioita luulle ja sidekudokselle, jotka tukevat hampaita. Tämän seurauksena ientasku syvenee, on entistä hankalampi puhdistaa ja aiheuttaa entistä herkemmin tulehdusta. Kierre on valmis.

Parodontiitin oireet

Ientulehduksen oireita ovat ienten punoitus, turvotus ja verenvuoto erityisesti hampaita harjatessa. Jos nämä oireet jatkuvat pitkään, pitäisi hälytyskellojen soida, sillä pitkään jatkuessaan tulehdus leviää helposti syvemmälle kudoksiin.

Syvemmälle ehdittyään tulehdus aiheuttaa yleensä verenvuotoa, ikenien vetäytymistä sekä pahanhajuista hengitystä. Suussa voi myös maistua pahalta. Joskus ikenistä vuotaa märkää.

Aina näin näkyviä oireita ei kuitenkaan ole, sillä parodontiitti voi edetä myös aiheuttamatta juurikaan oireita. Saattaakin olla, että vaiva paljastuu ainoastaan hammaslääkärin tekemällä ientaskumittauksella, jolla mitataan ienrajojen vetäytymistä, ja röntgenkuvilla.

Kun kudostuho on edennyt riittävän pitkälle, hampaat alkavat heilua ja hampaiden raot kasvavat. Jos vaivaa ei hoideta, saattaa osa hampaista lopulta irrota.

Parodontiitin hoito

Parodontiitin hoito on usein monivaiheinen prosessi, joka vaatii yhteistyötä hammaslääkärin ja potilaan välillä. Aluksi kiinnitetään huomiota hampaiden ja ikenien oikeaoppiseen puhdistukseen, jotta ientulehdus saadaan rauhoittumaan. Tupakoinnin lopettaminen on oleellinen osa hoitoa, joten siihen etsitään tarvittaessa sopivia apukeinoja. Tupakoimattomuutta ei voi liikaa korostaa, sillä tupakointi heikentää hoitotulosta ja hidastaa paranemista.

Hoidon onnistumisen kannalta omahoito on ensisijaisen tärkeää. Päivittäinen hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistus on kaiken a ja o. Sähköhammasharjaa kannattaa ehdottomasti harkita, sillä parhaita sähköhammasharjoja käyttämällä puhdistustulos on yleensä selvästi parempi kuin tavallisella hammasharjalla.

Hammasvälein puhdistukseen paras väline on hammasväliharja, joita voi tarvittaessa hankkia useaa eri kokoa. Jos hampaiden väli on hyvin ahdas, sen puhdistamiseen sopii parhaiten hammaslanka.

Kun potilas on itse sitoutunut näihin toimenpiteisiin, hammaslääkäri suunnittelee muun hoidon. Hoito on aina yksilöllistä tilanteen vaikeusasteen mukaan, ja se voi pitää sisällään muun muassa hammaskiven poistoa, kirurgiaa ja lääkehoitoa.

Hoidolla ei valitettavasti pystytä korjaamaan ja korvaamaan tuhoutunutta tukikudosta, mutta lisävahinkojen syntymistä voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa tulehduksen eteneminen voidaan estää. Tämä vaatii kuitenkin loppuelämän sitoutumista omahoitoon ja seurantakäynteihin.

Parodontiitin ennaltaehkäisy

Hyvä hammashygienia lapsesta lähtien on paras keino ehkäistä parodontiittia. Säännöllisiä hammaslääkärikäyntejä ei tietenkään sovi unohtaa, sillä parodontiitti voi edetä myös täysin oireettomana, jolloin hammaslääkärin tekemä tutkimus on paras keino huomata se. Erityisesti diabeetikoiden, tupakoijien ja muiden riskiryhmään kuuluvien olisi syytä käydä usein tarkistuttamassa suun kunto. Tupakoimattomuus auttaa suun ja ikenien pysymistä terveenä.

Tekstissä käytetty lähteenä Terveyskirjaston artikkelia Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti), kirjoittaja kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Eija Könönen