Painopeittojen tieteellinen näyttö

Painopeitot ovat saaneet viime aikoina paljon julkisuutta. Monet ihmiset kertovat niiden auttavan muun muassa unettomuuteen, rauhoittavan mieltä ja kehoa, parantavan keskittymistä ja vähentävän stressiä. Niitä on käytetty jonkin verran myös autististen ihmisten hoitolaitoksissa. Mutta mitä tieteellisiä todisteita niiden tehosta on? Minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty? Tutustutaan seuraavaksi hieman tähän aiheeseen.

Yhdysvaltalaistutkimukset

Ensimmäinen tieteellinen tutkimus painopeitoista löytyy Yhdysvalloista vuodelta 2008. Tähän tutkimukseen osallistui 32 vapaaehtoista tervettä henkilöä. Tutkimuksessa jokainen koehenkilö osallistui kahteen 5 minuutin pituiseen hoitokertaan, joista jommassa kummassa heillä oli käytössään painopeitto ja toisessa tavallinen peitto. Heidän elintoimintojaan (mm. syke ja verenpaine) mitattiin hoitokertojen aikana ja tuloksia verrattiin keskenään.

Tulosten perusteella 33%:lla koehenkilöistä elintoiminnot rauhoittuivat ja 63%:lla levottomuus väheni, kun he saivat käyttää painopeittoa. 78% kertoi, että painopeitto rauhoitti heitä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen loppupäätelmä oli, että painopeitolla on rauhoittava vaikutus joillekin aikuisille.

Sama tutkijaryhmä teki toisenkin tutkimuksen vuonna 2015. Tällä kertaa koehenkilöt olivat vapaaehtoisia mielenterveyshoitolaitoksen potilaita. Tutkimukseen osallistui 30 aikuista. Hoitoasetelma oli sama kuin edellisessä tutkimuksessa: kaksi viiden minuutin hoitokertaa, joista toisella kerralla oi käytössä painopeitto, toisella kerralla tavallinen peitto. Tulokset olivat hyvin saman suuntaisia kuin edelliselläkin kerralla: 60%:lla koehenkilöistä levottomuus väheni.

Ruotsalaistutkimus

Kolmas painopeittoihin liittyvä tutkimus on tehty Göteborgissa vuonna 2015. Siihen osallistui 33 unettomuudesta kärsivää vapaaehtoista aikuista. Seurantajakso oli selvästi pidempi kuin edellisissä kahdessa tutkimuksessa. Koehenkilöt saivat nukkua kaksi viikkoa painopeiton kanssa. Heidän nukkumistaan ja aktivaatiotasoaan seurattiin koko tuon ajan sekä lisäksi viikko ennen että jälkeen kokeen, yhteensä siis neljä viikkoa. Lisäksi koehenkilöt pitivät itse nukkumispäiväkirjaa ja arvioivat unensa laatua.

Mittaukset osoittivat, että seurantajakson aikana koehenkilöt todella nukkuivat enemmän silloin, kun he käyttivät painopeittoa verrattuna aikaa, jolloin he nukkuivat tavallisella peitolla. Muutos ei ollut suuri, mutta silti merkittävä. Painopeitto myös vähensi yöaikaista liikkumista, joten uni oli rauhallisempaa. Koehenkilöiden omat arviot tukivat tätä tulosta. He kertoivat, että nukahtaminen oli helpompaa, unen laatu parani ja he olivat aamulla virkeämpiä. Painopeitto siis lisäsi ja paransi unta sekä objektiivisesti että subjektiivisesti tarkasteltuna.

Yhteenveto

Kaikki nämä kolme tutkimusta osoittavat, että painopeitoilla saattaa olla ihan mitattavissa olevia vaikutuksia uneen ja levottomuuteen, mutta kaikille ihmisille niistä ei välttämättä ole hyötyä. Otokset ovat kuitenkin hyvin pieniä, joten mitään yleispäteviä johtopäätöksiä niistä ei voida vetää. Lisäksi kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa seurantajakso oli niin lyhyt, että se ei kerro oikeastaan mitään siitä, auttaako painopeitto nukahtamiseen. Nekin kuitenkin antavat viitteitä, että jo lyhytkin aika painopeiton alla voi rauhoittaa ja poistaa stressiä. Painopeittoa voi siis käyttää hyvin myös vaikkapa torkkupeittona.

Tarvitaan siis rutkasti lisää tutkimuksia, jotta painopeittojen hyödyt voidaan todistaa myös tieteellisesti. Sitä ennen meidän täytyy tyytyä omaan kokemukseemme. Ja sehän on loppujen lopuksi se mikä ratkaisee.