Nivelrikko on yleinen pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa nivelten kipua ja jäykkyyttä sekä heikentynyttä toimintakykyä. Vaikka nivelrikkoa ei voida parantaa kokonaan, sen oireita voidaan lievittää ja sen etenemistä hidastaa useilla eri hoitovaihtoehdoilla.
Monet nivelrikkopotilaat joutuvat käyttämään nivelkipuihinsa kipulääkkeitä, mutta lääkkeettömien hoitokeinojen tulisi kuitenkin aina olla ensisijainen hoitomuoto. Lääkehoidon on tarkoitus täydentää lääkkeetöntä hoitoa, mikäli pelkkä lääkkeetön hoito ei auta riittävästi.
Käymme tässä artikkelissa läpi sellaisia keinoja, joita nivelrikkokipuun voi kokeilla ihan kotioloissa. Niitä kannattaa kokeilla ensin varovasti ja tunnustellen, sillä kaikki konstit eivät välttämättä sovi kaikille. Usein voi olla myös niin, että akuutin kivun vaiheessa mikä tahansa keino voi tuntua pahentavan kipua. Tällöin on viisainta odottaa, että pahin vaihe menee ohi, ja lähetä kokeilemaan uusia konsteja vasta kun kipu on rauhoittunut.
Liikunta
Liikunta on yksi tärkeimmistä hoitokeinoista nivelrikon hoidossa, joten tätä osa-aluetta ei kannata missään nimessä unohtaa. Liikunta auttaa vahvistamaan lihaksia, parantamaan nivelten liikkuvuutta ja ylläpitämään toimintakykyä. On tärkeää löytää sopiva tasapaino liikunnan ja lepoaikojen välillä, jotta nivelille ei aiheuteta ylimääräistä rasitusta.
Monet kipupotilaat kuitenkin kokevat, että liikunta saattaa pahentaa oireita. Tällöin on hyvä pitää mielessä, että myös lyhyet ja kevyet liikuntahetket lasketaan, ja ne voivat itse asiassa olla etenkin akuutin kivun vaiheessa jopa parempi vaihtoehto kuin pitkät lenkit tai jumpat. Tämä johtuu siitä, että kun aloitamme liikunnan, ensimmäisten 10-20 minuutin aikana elimistössä tapahtuu endorfiiniryöppy, mikä rauhoittaa kipua hetkeksi. Parinkymmenen minuutin jälkeen tämä ilmiö tasaantuu. Jos harjoittelua jatkaa pidempään, kivut saattavat lisääntyä.
Lyhyet liikuntahetket siis riittävät. Liikunnan ei myöskään tarvitse olla raskasta, vaan pahimman kivun vaiheessa verryttely ja kevyt kävelykin riittää. Pidemmällä aikavälillä kannattaa toki huolehtia myös siitä, että kehittää lihasvoimaa ja aerobista eli kestävyyskuntoa, kunhan muistaa silloinkin riittävän tauotuksen treenien välillä.
Hyviä liikuntamuotoja nivelrikkopotilaille ovat muun muassa uinti, vesijumppa ja pyöräily, jotka rasittavat niveliä melko vähän. Myös kävely, sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu sopivat useimmille. Tärkeintä on löytää laji, joka sopii omille nivelille ja tuntuu itsestä mielekkäältä.
Lihasvoiman ylläpitäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeä osatekijä liikunnassa. Sen vahvistaa niveliä tukevia lihaksia, mikä auttaa vähentämään nivelkipuja. Kuntosaliharjoittelun tueksi voit ottaa avuksi fysioterapeutin tai personal trainerin, jotka osaavat ohjeistaa juuri sinulle sopivat lihaskuntoliikkeet ja varmistaa että teet ne oikein, jotta niveliin ei kohdistu ylimääräistä painetta.
Painonhallinta ja ruokavalio
Ylipaino voi lisätä nivelten rasitusta ja pahentaa nivelrikon oireita, joten painonhallinnasta saattaa olla apua lievittämään kipua ja hidastamaan nivelrikon etenemistä. Painonhallinnassa terveellinen ruokavalio, säännölliset ruokailuajat, liikunta, stressin välttäminen ja riittävä lepo ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Epäterveelliseen ruokavalioon kannattaa muutenkin puuttua, sillä monet epäterveelliset valinnat ylläpitävät elimistössä hiljaista tulehdusta, mikä pahentaa nivelrikkoa. Voit lukea terveellisemmistä valinnoista lisää artikkelissa Nivelrikko ja ruokavalio.
Ravintolisät
Lähes jokainen nivelrikkopotilas kokeilee jossain vaiheessa jotain ravintolisää ja monet saavatkin niistä hyvin apua oireisiinsa. Yleisimmin käytettyjä ravintolisiä ovat glukosamiini, kondroitiinisulfaatti ja metyylisulfonyylimetaani (MSM), mutta muitakin löytyy.
Ravintolisien kohdalla on kuitenkin muistettava aina se, että se mikä auttaa yhdelle, ei välttämättä autakaan toiselle, kun taas kolmas ei saa apua mistään ja neljäs kaikista tuotteista. Ainoastaan kokeilemalla löytää itselleen sopivat vaihtoehdot.
Lue myös: Paras ravintolisä nivelrikkoon
Muita apukeinoja
Lämpö- ja kylmähoito: Kylmä- ja lämpöhoitoja kannattaa käyttää omien tuntemuksien mukaan. Lämpöhoito voi auttaa rentouttamaan niveliä ja lievittämään kipua, kun taas kylmähoito voi auttaa vähentämään turvotusta ja tulehdusta. Hermokipuihin ja pitkittyneisiin kipuihin auttaa siis useimmiten lämpö, akuutteihin tulehduskipuihin kylmä.
Painopeitot: Painopeitot rauhoittavat hermostoa, joka usein käy ylikierroksilla jatkuvan kivun takia. Kun hermosto rauhoittuu, myös nukahtaminen käy helpommin. Tutustu parhaisiin painopeittoihin täällä.
Vartalotuet ja tyynyt: Vartalotuet ja tyynyt voivat auttaa löytämään oikeita nukkumisasentoja, jolloin keho pääsee lepäämään ja lihakset rentoutumaan.
Piikkimatto: Piikkimatto on monille kipupotilaille tuttu apuväline. Se vähentää kipuärsykkeiden kulkemista aivoihin, jolloin kipuaistimus vähenee. Lue vertailumme parhaista piikkimatoista.
Kinesioteippaus: Kinesioteippaus auttaa niveltä pysymään oikeilla liikeradoilla, mikä vähentää kipua. Teippauksen voi oppia helposti tekemään myös itse pienen opettelun jälkeen.
TENS: TENS on hermostoa stimuloiva kivunhoitomenetelmä, jossa elektrodien avulla johdetaan ihon läpi pienitaajuisia sähköimpulsseja. Tämä johtaa kivun lievittymiseen kolmen eri mekanismin kautta: aivoihin välittyvät kipuviestit vähenevät, elimistöön alkaa vapautua luonnollisia kivunlievittäjiä (endorfiineja) ja verenkierto kipualueelle lisääntyy. Tutustu vertailuumme parhaista TENS-laitteista.
Niveltuet, yksilölliset tukikengät ja pohjalliset: Tarvittaessa on syytä ottaa apuun myös niveltuet, tukikengät ja tukipohjalliset. Niiden avulla voi tukea niveliä ja auttaa kehoa säilyttämään oikeat liikeradat.
Back-on-track- tuotteet: Back on track -tuotteet ovat hyvä apu monelle nivelrikkopotilaalle, sillä ne tukevat niveliä kevyesti. Käyttäjien mielestä ne ovat sopivan lämpimät, mutta eivät hiosta.
Ideaalisiteet: Ei kannata aliarvioida ideaalisiteiden ja muiden kevyiden tukien tehoa etenkään akuutin kivun vaiheessa. Kun kipukohta peitetään harsolla, se lähettää aivoille tietynlaista ärsykettä, jolloin kipuaistimus ei pääse yhtä hyvin kulkemaan aivoihin, ja näin kipu vaimenee hetkeksi. Kipu kyllä tulee takaisin, mutta lyhyeksi hetkeksi sen voi saada rauhoittumaan niin, että pääsee pahimman vaiheen yli.
Mitä krooninen kipu on?
Krooninen kipu ei ole vain fysiologinen (eli kehossa tapahtuva) asia, vaan siihen vaikuttaa monet muutkin tekijät, kuten uskomukset, odotukset, kokemukset, pelot, huolet, sosiaaliset suhteet, uni, itseluottamus, heikko kunto ja mieliala. Voi esimerkiksi olla niin, että jos lapsena on kärsinyt kovista kasvukivuista, pelkkä pelko nivelkivuista voi saada aikaan voimakkaita kipuja, vaikka nivelessä ei varsinaisesti huomattaisi mitään.
Krooninen kipu voidaan jakaa kolmeen alaryhmään, jotka usein menevät iloisesti päällekkäin, eli monet kipupotilaat kokevat yhtä aikaa useamman tyyppistä kipua. Nämä kolme tyyppiä ovat tulehduksellinen kipu (eli akuutti kipu), neuropaattinen kipu (eli hermokipu) sekä kivulle herkistyminen, jonka taustalla ovat muutokset aivokuoren toiminnassa.
Voi olla, että ihmisen kivulla on alun perin ollut tulehduksellinen alku, esimerkiksi nivelrikon tulehduksellinen vaihe, ja se on levinnyt useampaan niveleen. Tällöin siihen alkaa liittyä huolia ja pelkoja esimerkiksi siitä, miten tulen selviämään kipujeni kanssa arjessa. Lähes kolmanneksella nivelrikkokipupotilaista havaitaan myös neuropaattisen kivun oireita, kun kipua välittävät hermosolut ja -radat ylikuormittuvat ajan myötä. Ylikuormittuneet hermot voivat alkaa lähettää aivoille kipuviestiä liian herkästi, jolloin normaali aistiärsyke, kuten kutina tai kosketus, voidaan aistia kipuna.
On todella tärkeä kiinnittää huomiota myös mielialan tukemiseen, nukkumiseen, lepäämiseen ja toimintakyvyn säilyttämiseen, sillä väsymys ja eristäytyminen sosiaalisesta elämästä on ihan yhtä invalidisoivaa kuin itse kipu.
Miksi lääkkeetön hoito on niin tärkeää?
Kipulääkkeet vaikuttavat vain tulehdukselliseen kipuun akuuttivaiheessa, mutta pitkittyneeseen kipuun ne auttavat huonommin. Hermokipuun löytyy jotain lääkkeitä, mutta niidenkin vaikutus on rajallinen. Herkistymiseen ei toistaiseksi ole olemassa lääkkeitä, vaan sitä voidaan toistaiseksi hoitaa pelkästään lääkkeettömillä hoitomuodoilla. Koska lääkehoidot ovat siis näin rajalliset, lääkkeettömän hoidon osuus kasvaa todella suureksi.
Kaikki lääkkeettömät hoidot vaativat sen, että ihmisen oma motivaatio on kohdallaan. Tarkoitus on päästä tilanteeseen, jossa ihminen hallitsee oireita, eikä niin että oire hallitsee ihmistä. Joskus tilanne voi valitettavasti olla se, että kipu tulee olemaan loppuelämän seuralainen, jolloin on tärkeää lähteä etsimään keinoja, miten kivun kanssa eletään niin, että elämä on kuitenkin elämisen arvoista. Vertaisryhmät voivat olla tässä ensiarvoisen tärkeitä. Myös jo se, että saa riittävästi ja oikeaa tietoa kivustaan, auttaa.
Mistä kivunhoidossa lähdetään liikkeelle?
Ensin täytyy tietenkin tunnistaa mitkä kaikki tekijät ylläpitävät kipua ja lähteä yhtä kerrallaan käymään niitä läpi. Tämä ei välttämättä tapahdu hetkessä, sillä kaikkia tekijöitä voi olla vaikea tunnistaa.
Jos kivun takaa löytyy jokin lääketieteellinen syy, kuten tulehdukset, ne täytyy tietenkin hoitaa pois ja tilanne on tavallaan yksinkertainen, joskaan ei aina helppo hoitaa. Jos taustalla sen sijaan on psykologisia tekijöitä, tilanne on kinkkisempi. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa työolot, stressi, kotitilanne, pelot ja yksinäisyys. Tällöin hoitokeinoja voisi olla jutteleminen psykologin tai läheisten kanssa, työn uudelleen järjestely tai elämänhallinnan parantaminen.
Kivun taustalla voi olla myös toiminnallisia syitä, kuten huono ryhti, väärä ergonomia, ylikuormitus ja heikko lihasvoima. Tällaisissa tilanteissa fysioterapia, hieronnat tai personal trainer voisivat olla paras apu.
Kivun hoito ei siis ole todellakaan mikään yksinkertainen juttu, eikä pelkkä kipulääkkeen popsiminen aina auta. Pitkittyneen kivun syihin on todellakin syytä perehtyä. Tähän ei aina tarvita lääkäriä tai muita ammattilaisia, vaan jokainen voi itsekseen miettiä mitkä asiat pahentavat ja mitkä helpottavat kipuja. Kotikonsteilla voi päästä jo pitkälle, mutta jos tuntuu että ne eivät riitä, kannattaa toki kääntyä lääkärin puoleen. Myös äkillisessä ja kovassa kivussa on syytä käydä lääkärissä.
