Narskuttelu, jota kutsutaan myös bruksismiksi, on yleinen ongelma, joka voi aiheuttaa monia haitallisia vaikutuksia suun terveydelle. Tässä artikkelissa tarkastelemme narskuttelun oireita, sen vaikutuksia suun terveyteen sekä tarjoamme neuvoja hoidosta ja ennaltaehkäisystä.
Mitä narskuttelu on?
Narskuttelu on tila, jossa henkilö puristaa tai hankaa hampaitaan yhteen toistuvasti ja voimakkaasti. Tämä voi tapahtua sekä päivällä että yöllä, mutta useimmiten sitä ilmenee unen aikana. Yöllä tapahtuvaa narskuttelua kutsutaan unibruksismiksi, kun taas valveilla ollessa tapahtuvaa narskuttelua kutsutaan valvebruksismiksi. Herellä ollessa hampaita ei välttämättä purra yhteen, vaan narskuttelu voi olla myös alaleuan jännittämistä ja työntämistä eteenpäin.
Narskuttelu on yleensä tahatonta ja monet eivät ole edes tietoisia siitä, elleivät heidän kumppaninsa tai perheenjäsenensä huomauta asiasta. Voi myös olla, että narskuttalu paljastuu vasta hammaslääkärin vastaanotolla.
Mistä narskuttelu johtuu?
Narskuttelu voi johtua useista eri tekijöistä. Ehkä parhaiten tunnistettuja syitä ovat stressi, masennus ja ahdistus. Henkilö saattaa narskutella hampaitaan yöllä tai päivällä puristaen tai hankaten hampaitaan toisiaan vasten stressaavissa tilanteissa.
Myös tietyt epäterveelliset elämäntavat, kuten runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi, lisäävät narskuttelun riskiä. Lisäksi pään ja niskan alueelle kohdistuneet vammat voivat laukaista bruksismin.
Narskuttelu voi olla seurausta myös tietyistä sairauksista, kuten uniapneasta ja muista unihäiriöistä sekä refluksitaudista. Myös perintötekijät voivat altistaa bruksismille.
Narskuttelua esiintyy eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Vanhemmiten vaivan ilmaantuvuus vähenee.
Narskuttelun oireet
Narskuttelu voi ilmetä monin eri tavoin ja sen oireet voivat vaihdella yksilöllisesti. Jatkuva hampaiden puristaminen ja hankaus toisiaan vasten kuluttavat hampaiden purentapintoja, mikä on narskuttelun tyypillisin oire. Hammaslääkäri huomaa nämä muutokset nopeasti. Pahimmassa tapauksessa voi ilmetä hampaiden lohkeilua tai halkeilua. Hampaiden kuluminen altistaa myös hampaiden vihlomiselle, kun hammasluu paljastuu kiilteen alta.
Hampaiden kulumisen lisäksi narskuttelu saattaa aiheuttaa kipua pään alueella ja jäykkyyttä leukanivelissä erityisesti aamuisin heräämisen jälkeen. Leuat voivat olla väsyneet tai lukossa, ja lihaskireyttä saattaa esiintyä aina niskassa ja kaulassa asti.
Joillain narskuttelijoilla saattaa esiintyä epämiellyttävää paineen tunnetta korvissa tai jopa korvien lukkiutumista. Myös huimaus on normaalia.
Narskuttelun hoito
Hoitoon on syytä hakeutua, jos narskuttelu haittaa elämää tai aiheuttaa särkyjä tai jos huomaa hampaiden kulumista. Hammaslääkäri tekee lopullisen diagnoosin ja suunnittelee yksilöllisen hoidon.
Yleisimmin käytetty hoitomuoto on öisin käytettävä purentakisko. Purentakisko on yksilöllisesti muotoiltu suuhun asetettava kisko, joka suojaa hampaita ja vähentää haitallista puremista ja hankausta. Kisko vähentää hampaiden välistä kosketusta ja jakaa puruvoiman tasaisemmin. Usein pelkkä purentakisko auttaa narskuttelun hoidoksi.
Jos stressi on narskuttelun laukaiseva tekijä, erilaiset stressinhallintatekniikat, kuten jooga, meditaatio tai syvähengitysharjoitukset, voivat auttaa vähentämään narskuttelua. Fysioterapia ja leukanivelten lihasten rentouttamista edistävät harjoitukset voivat myös olla hyödyllisiä. Lisäksi on tärkeää pyrkiä tunnistamaan mahdolliset narskutteluun vaikuttavat tekijät ja välttää niitä parhaan kykynsä mukaan. Esimerkiksi välttämällä kofeiinia ja alkoholia ennen nukkumaanmenoa voi vähentää narskuttelun riskiä.
Kireitä ja kipeitä purentalihaksia voi hieroa kotona esimerkiksi Kipukaupasta saatavalla Leipuri-hierontalaitteella.
Narskuttelun ennaltaehkäisy
Narskuttelun ennaltaehkäisykeinot ovat pitkälti samoja kuin hoitokeinotkin. Pyri hallitsemaan stressiä terveellisillä elämäntavoilla, kuten liikunnalla, rentoutumisharjoituksilla ja riittävällä levolla. Vältä runsasta alkoholin käyttöä ja tupakointia erityisesti ennen nukkumaan menoa. Muista myös käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, jotta narskuttelun mahdolliset vaikutukset voidaan havaita varhaisessa vaiheessa.
Tekstissä on käytetty lähteenä Terveyskirjaston artikkelia Bruksismi, kirjoittaja kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Eija Könönen.
