Miten verenpainemittari toimii?

Verenpainemittareissa käytettävä tekniikka on kehittynyt viime vuosikymmeninä huimasti ja aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Aikaisemmin verenpainetta mitattiin pumppaamalla ilmaa käsipumpulla mansettiin ja kuuntelemalla verenvirtausta stetoskoopilla. Automaattisten verenpainemittareiden tultua markkinoille verenpaineen mittaaminen on tullut mahdolliseksi myös kotona. Uudentyyliset, optista mittausta käyttävät verenpainemittarit ovat kuitenkin jo tulossa ja saattavat mullistaa verenpaineen seurannan.

Perinteisen verenpainemittarin toiminta

Jotta voi ymmärtää verenpainemittarin toimintaa, täytyy ymmärtää mitä systolinen ja diastolinen paine tarkoittavat. Systolinen paine tarkoittaa verenpainetta siinä vaiheessa, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Tällöin verenpaine nousee, eli puhutaan yläpaineesta. Diastolinen paine taas tarkoittaa sitä, kun sydänlihas rentoutuu ja sydän täyttyy verellä. Tässä vaiheessa verenpaine laskee, joten puhutaan alapaineesta. Nämä kaksi vaihetta vuorottelevat ja niistä muodostuu syke. Kun sanotaan, että ihmisen syke on esimerkiksi 70, tarkoittaa se sitä, että ihmisen sydän supistuu 70 kertaa minuutissa, eli minuutin aikana ehtii olla 70 systolista ja diastolista vaihetta.

Verenpainemittariin kuuluu kaksi osaa: mansetti, joka kiedotaan olkavarren ympärille suunnilleen sydämen korkeudelle, sekä itse mittari, joka pumppaa ilmaa mansettiin ja laskee tulokset. Verenpaineen mittaus alkaa sillä, kun mansettiin pumpataan niin paljon ilmaa, että verenkierto kädessä estyy. Verisuonet menevät siis umpeen ulkoa tulevan paineen johdosta. Tämän jälkeen ilmaa päästetään hitaasti mansetista ulos. Kun tullaan systolisen paineen (eli yläpaineen) kohdalle, verta pääsee virtaamaan verisuoneen verenpaineen ollessa korkeimmillaan. Alemmassa paineessa veri ei kuitenkaan pääse suoneen, eli virtaus on katkonaista. Laite pystyy mittaamaan tämän. Systolinen paine on nyt siis saatu selville.

Kun painetta lasketaan edelleen, veri pääsee yhä suuremman osan ajasta virtaamaan suoniin. Virtaus on kuitenkin edelleen katkonaista, joten siitä muodostuu värähtelyä, jonka laite tunnistaa. Kun mansetin paine laskee riittävän alas, saavutetaan diastolinen paine, jolloin mansetissa oleva ilma ei enää estä veren virtausta, vaan veri pääsee virtaamaan suonissa vapaasti. Katkonaisen verenkierron aiheuttama värähtely loppuu, jonka laite jälleen tunnistaa. Näin ollaan saatu selville myös diastolinen paine, eli verenkierrossa oleva alin paine.

Mittaaminen miellyttävämmäksi

Verenpaineen mittaus aiheuttaa aina hieman puristusta olkavarressa (tai ranteessa, jos käytetään ranneverenpainemittaria) silloin, kun mansettiin pumpataan ilmaa. Tämä vaihe tuntuu monien mielestä hieman epämiellyttävältä. Tähän on yritetty kehittää ratkaisuja. Monissa mittareissa käytetäänkin nykyisin tekniikkaa, joka tekee verenpaineen mittaamisesta entistä miellyttävämpää ja nopeampaa. Valmistajilla on omia patentoituja menetelmiään tätä varten.

Esimerkiksi Omronin verenpainemittareissa käytetään nykyisin älykästä mittaamista, jota he kutsuvat nimellä Intellisense. Intellisense-teknologian avulla mansettiin ei mene enempää ilmaa kuin on välttämätöntä. Laite mittaa verenpainetta jo mansetin täyttymisvaiheessa, ja lopettaa ilman pumppaamisen mansettiin heti, kun se on saanut verenpaineen mitattua. Näin turha puristus käsivarressa vähenee ja mittaamisesta tulee piirun verran mukavampaa.

Microlifen verenpainemittareilla vastaava teknologia on nimeltään Gentle+ ja Apeq-sarjan verenpainemittareilla Real Fuzzy. Nimi siis on eri, mutta toimintaperiaate sama, eli mansettiin päästetään ilmaa vain sen verran kuin on tarpeellista.

Verenpainemittauksen uudet tuulet

Viime vuosina markkinoille on tullut optisia verenpainemittareita ja älykelloja, jotka pystyvät mittaamaan sykkeen ja verenpaineen ilman mansettia. Tämä uusi teknologia perustuu optiseen mittaukseen, jossa mitataan valtimoiden halkaisijan muutosta. Menetelmästä käytetään tieteellistä termiä fotopletysmografia. Kyseessä on lääketieteessä käytetty optinen menetelmä, jolla tutkitaan ja mitataan verenvirtauksen muutoksia. Älykellot ja optiset verenpainemittarit siis mittaavat verisuonten halkaisijan muutoksia valotunnistimien ja LED-valojen avulla. Näistä muutoksista laite sitten laskee sykkeen ja verenpaineen.

Tämä teknologia antaa paljon uusia mahdollisuuksia verenpaineen mittauksessa ja hoidossa. Ne mittaavat verenpainetta automaattisesti pitkin päivää, joten henkilö saa paljon kattavamman kuvan verenpaineen muutoksista päivän aikana. Tuloksista voi nähdä miten elimistö reagoi esimerkiksi stressiin, liikuntaan, nukkumiseen ja erilaisiin ruokailuihin. Tällaista tietoa on lähes mahdoton saada selville millään muulla keinolla. Yöaikainen verenpainetaso saattaa myös ennustaa sairauden etenemistä, joten se saattaa jopa pelastaa käyttäjänsä hengen. Tulosten perusteella on helpompi valita oikeanlaiset verenpainelääkkeet ja muokata lääkitystä oikeaan suuntaan. Optiset verenpainemittarit sopivat hyvin myös niille, joiden mielestä perinteinen menetelmä on kivulias ja/tai liian työläs.

Fotopletysmografiaan perustuvat verenpainemittarit ovat kuitenkin vielä kehitysasteella. Niitä on jo saatavilla, mutta niiden tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin perinteisillä verenpainemittareilla. Sykkeen ne pystyvät mittaamaan melko luotettavasti, mutta verenpaineen mittauksen osalta niillä on vielä paljon tekemistä. Siksi niiden tuloksia kannattaa toistaiseksi pitää lähinnä suuntaa antavina. Voi kuitenkin olla, että tulevaisuudessa teknologian kehittyessä siirrymme entistä enemmän käyttämään optisia verenpainemittareita. Jää nähtäväksi mihin näillä laitteilla pystytään.