Levottomat jalat -oireyhtymä

Aah! On se aika päivästä, jolloin iltauutiset on katsottu, hampaat pesty ja suihkussa käyty. Nyt saa mennä nukkumaan. Kroppa ja mieli kaipaavatkin jo lepoa pitkän päivän jälkeen. Pää tyynyyn, peitto päälle ja ei muuta kuin unten maille. Hyvää yötä kaikille!

Mutta voih, taas se alkaa. Epämääräinen tunne jaloissa. Se ei ole kutinaa, ei suonenvetoa, eikä edes pakottamista. Sitä voisi kuvailla kihelmöintinä. Aivan kuin muurahaiset kävelisivät jaloissa. Se on jotain niin häiritsevää, että uni kaikkoaa silmistä. Auttaisikohan tähän tällä kertaa venyttely? Tai nilkkojen pyörittely? Vai pitääkö lähteä kävelemään? Ei kai tässä auta kuin kokeilla…

Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, et ole yksin. Moni suomalainen taistelee öisin levottomien jalkojen kanssa, sillä noin 15% väestöstä kärsii siitä ajoittain ja melkein 10% lähes päivittäin. Toisilla oireet ovat lieviä ja helpottuvat itsehoidolla, mutta toisilla ei ole valitettavasti yhtä hyvä tilanne, vaan levottomat jalat saattavat huonontaa elämänlaatua ja aiheuttaa vakavaakin unettomuutta. Oireet ilmenevät yleensä illalla nukkumaan mennessä ja helpottuvat jalkojen liikuttelulla tai kävelyllä. Oireita voi kuitenkin esiintyä muuhunkin aikaan päivästä, ja oireet voivat aikaa myöden levitä muuallekin kehoon. Esimerkiksi kokouksissa tai teatterissa istuminen voi olla lähes mahdotonta, jos oireet ovat hyvin voimakkaat.

Syyt ja riskitekijät

Levottomat jalat -oireyhtymän syytä ei tiedetä, mutta tiedetään että sillä on tekemistä hermoston dopamiinijärjestelmän kanssa. Oireita ei voida parantaa eikä ennaltaehkäistä, mutta onneksi niitä voidaan helpottaa.

Oireyhtymä lisääntyy selvästi iän myötä. Lapsillakin sitä esiintyy, mutta se voi ilmetä kasvukipuina tai sekoittua ADHD:n oireisiin. Perintötekijöillä on osuutta oireisiin, ja jos oireita ilmaantuu alle 40-vuotiaana, kyse on yleensä perinnöllisestä taudista. Jos oireita tulee vasta neljänkympin jälkeen, taustalla saattaa olla jokin muu sairaus, kuten munuaissairaus, fibromyalgia, verenkiertohäiriö tai kilpirauhasen vajaatoiminta.

Kudosraudan puute on yksi tärkeimmistä levottomille jaloille altistavista tekijöistä. Levottomat jalat ovat selvästi yleisempi vaiva naisilla, mikä saattaa johtua siitä, että naiset menettävät verta kuukautisten takia. Raskauden aikana saattaa esiintyä oireita vaikka niitä ei muulloin olisikaan. Jopa joka kolmas raskaana olevista kärsii tästä vaivasta. Useimmiten oireet häviävät pian raskauden jälkeen.

Jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa tai lisätä levottomien jalkojen oireita. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi jotkin masennuslääkkeet, psykoosilääkkeet, antihistamiinit sekä pahoinvointilääkkeet. Monet näistä lääkkeistä on kuitenkin sellaisia, joita ei voi jättää pois käytöstä, joten tällöin täytyy ottaa käyttöön toinen lääke, joka rauhoittaa levottomia jalkoja. Myös kahvi ja alkoholi altistavat levottomille jaloille.

Itsehoito

Lievissä oireissa itsehoito on useimmiten riittävä. Säännöllinen liikunta on tärkeässä asemassa, jotta oireet pysyisivät iltaisin poissa. Kuitenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata harrastaa raskasta liikuntaa, vaan liikunta olisi hyvä ajoittaa aikaisempaan ajankohtaan. Myös alkoholia, kofeiinia ja tupakointia kannattaa välttää etenkin illalla, sillä ne usein pahentavat oireita.

Rauhalliseen nukkumaympäristöön ja iltarutiineihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi viileä lämpötila auttaa usein pitämään oireita kurissa. Painopeitoista voi olla apua, sillä ne rauhoittavat hermostoa. Toisille apu löytyy venyttelemisestä tai akupunktiosta, toisille värinään perustuvasta hoidosta tai hieronnasta. Joskus kylmästä tai lämpimästä kylvystä on apua, joskus rauhoittavasta yrttiteestä, joskus jalkojen nostamisesta ylös. Vaikka näistä keinoista ei ole välttämättä tieteellistä näyttöä, kannattaa niitä silti kokeilla.

Rautalääkitys

Kudosraudan puute altistaa levottomat jalat -oireyhtymälle, sillä rauta edesauttaa dopamiinihermosolujen normaalia toimintaan. Kudosraudan määrä saadaan selville mittaamalla seerumin ferritiini. Jos ferritiiniarvo on viitearvon alapuolella, suositellaan rautalääkitystä. Ferritiiniarvo ei kuitenkaan aina ole suoraan verrannollinen levottomien jalkojen oireisiin, ja siksi rautalääkitys voi olla paikallaan myös silloin, kun ferritiiniarvo on viitearvojen sisäpuolella, mutta jää alle 75 mikrog/l. Lääkityksen tarkoitus on nostaa ferritiini viitearvovälin yläkolmannekseen eli noin 80-120 mikrog/l. Usein tähän riittää noin 1-3 kuukauden mittainen rautalääkitys, mutta tietenkin tämä on yksilöllistä ja riippuu muun muassa ferritiinin lähtöarvosta. Kudosraudasta voi olla puutetta myös silloin, vaikka hemoglobiini olisi normaali.

Rautatabletteja saa apteekista ilman lääkärin määräystä, joten kuuri on helppo aloittaa. Omin päin rautaa ei kuitenkaan kannata syödä kovin pitkää kuuria, sillä liian suurina määrinä rauta on haitallista ja altistaa taas muille sairauksille.

Milloin hoitoon

Jos oireet eivät pysy kurissa itsehoidolla, kannattaa tietenkin mennä kipin kapin lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii jalkojen verenkiertoa, hermotusta, jännerefleksejä ja tuntoaistia, ja yleensä tutkimuksiin kuuluu kudosraudan mittaus. Samalla suljetaan pois muita mahdollisia sairauksia.

Yleisimmin levottomiin jalkoihin käytetään dopamiinijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä, pramipeksolia tai ropinirolia. Kivuliaammissa tapauksissa, tai jos edelliset eivät sovi, voidaan kokeilla muitakin vaihtoehtoja, kuten epilepsialääkkeinä käytettäviä pregabaliinia tai gabapentiiniä.

Yhteenveto

Levottomat jalat -oireyhtymä on viheliäinen vaiva, joka ilmaantuu nukkumaan mennessä ja levossa. Sitä ei voi parantaa eikä ennaltaehkäistä, mutta sen oireita voidaan onneksi melko hyvin lievittää. Säännöllinen liikunta ja nukkumisympäristön hallinta ovat ensisijaisia hoitokeinoja. Usein myös rautalääkekuuri auttaa oireisiin. Reseptillä saatavilla lääkkeillä voidaan vaikuttaa oireisiin keskushermoston kautta.