Kuorsaus voi olla varsin kiusallinen ongelma. Kuorsaaja itse ei välttämättä itse tiedä kuorsaavansa eikä siis kärsi ongelmastaan, mutta muut hänen ympärillään voivat kärsiä sitäkin enemmän. Kuorsaus voi kuitenkin olla myös oire unihäiriöstä, joten ongelmaan kannattaa tarttua ja yrittää tehdä asialle jotain. Kuorsaus on hyvin yleinen vaiva, sillä sitä esiintyy noin 40 %:lla miehistä ja 20 %:lla naisista jossain vaiheessa elämää. Lapsilla ja nuorilla se on harvinaisempaa, mutta taipumus kuorsaukseen lisääntyy iän karttuessa.
Nukkuessa hengitysilma muodostaa pyörteitä hengitysteiden ahtaissa kohdissa. Kuorsausääni syntyy yleisimmin siitä, kun suulaen pehmeät kudokset värähtelevät näiden ilmapyörteiden mukana. Mitä ahtaammat hengitystiet henkilöllä on, sitä helpommin hän kuorsaa.
Syyt ja hoito
Kuorsaus voi johtua monesta syystä ja hoito vaihtelee syyn mukaan. Ensimmäiseksi on siis tärkeää selvittää kuorsauksen syy. Syitä voi olla yksi tai useampi.
Lapsilla kuorsauksen syynä on useimmiten kitarisojen ja nielurisojen liikakasvu. Risojen kokoon ei itse voi vaikuttaa, joten lasten kuorsauksesta kannattaakin olla yhteydessä lääkäriin. Lääkärin harkinnan mukaan voidaan turvautua leikkaukseen.
Lue myös: Paras hoitokeino kuorsaukseen
Aikuisten kohdalla kuorsaukseen löytyy useampi mahdollinen syyllinen. Osa syistä on sellaisia, joihin emme pysty itse vaikuttamaan, kun taas toisiin pystymme. Yksi niistä on ylipaino. Liiallinen rasvakudos saattaa ahtauttaa hengitysteitä, mikä altistaa kuorsaukselle. Tässä tilanteessa todennäköisesti tehokkain konsti helpottaa kuorsausta on painonpudotus, mikäli se on mahdollista. Tupakointi on toinen kuorsausta pahentava tekijä, sillä tupakointi aiheuttaa nenän tukkoisuutta. Siksi myös tupakoinnin välttäminen tai lopettaminen voi helpottaa kuorsausta.
Alkoholi saattaa pieninäkin annoksina olla haitallinen. Jopa jo yksi annos illalla voi rentouttaa lihaksia niin paljon, että ihminen alkaa kuorsata. Jos siis kärsii kuorsauksesta, alkoholin nauttimista olisi hyvä välttää iltasella. Unilääkkeillä ja rauhoittavilla lääkkeillä on samankaltainen vaikutus. Usein ohjeistetaankin, että unilääkkeiden käyttö kannattaa rajata mahdollisimman lyhyeen aikaan.
Joillakin ihmisillä kuorsaus liittyy tiettyyn nukkuma-asentoon, useimmiten selällään nukkumiseen. Tällöin kannattaa kokeilla erilaisia keinoja, jolla voi välttää nukkumisen selällään. Vanha konsti on kiinnittää pieni pallo selän kohdalle esimerkiksi yöpukuun. Se estää melko tehokkaasti kääntymisen selälleen. Tämän lisäksi voi myös kokeilla erilaisia tyynyviritelmiä tai mitä ikinä keksiikään.
Jotkut ihmiset hengittävät kuorsatessaankin nenän kautta, ja kuorsausta pahentaa se, jos nenä on kovin tukkoinen. Tällöin erilaiset sierainten laajentimet ja nenän tukkoisuuden hoito voivat auttaa pitämään hengitystiet avoimempina, jolloin kuorsaus helpottuu. Kannattaa kokeilla esimerkiksi nenäteippejä ja kostutussuihkeita. Myös nenäkannua voi kokeilla, jotta nenästä saa ylimääräiset karstat pois.
Milloin lääkäriin?
Toisinaan kuorsaus johtuu nenän ja nielun rakenteesta tai purentavirheistä. Näihin emme tietenkään voi itse vaikuttaa mitenkään, joten jos kaikki edellämainitut kotikonstit on kokeiltu ja kuorsaus on edelleen hyvin häiritsevää, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja. Poikkeavan voimakas päiväaikainen väsymys ja siihen liittyvät oireet (kuten mielialan heitteleminen ja keskittymiskyvyn puute) voivat kieliä siitä, että jokin asia häiritsee yöunta, ja siitä kannattaa ottaa selvää.
