Flunssa on virusten aiheuttama hengitystieinfektio. Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rhinovirukset ja influenssavirukset. Flunssa tarttuu yleensä pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö aivastaa, yskii tai puhuu lähellä terveitä ihmisiä, tai kosketuksen kautta esimerkiksi käsien välityksellä.
Flunssan oireet voivat vaihdella lievästä vakavaan. Oireet alkavat usein kurkkukivulla, jonka jälkeen tulevat muut oireet, kuten kuume, nuha ja nenän tukkoisuus, väsymys, yskä, päänsärky sekä lihaskivut. Kuiva yskä voi kestää vielä pitkään muiden oireiden hävittyä.
Flunssan kesto vaihtelee yleensä muutamasta päivästä kahteen viikkoon, riippuen viruksen tyypistä ja ihmiset immuunijärjestelmän tilasta. Useimmiten flunssa paranee itsestään ilman erityistä hoitoa.
Miten flunssaa hoidetaan?
Flunssan hoitaminen ei edellytä mitään erikoistaitoja, vaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Anna kehollesi riittävästi lepoa. Flunssa voi väsyttää elimistöä, joten levon antaminen auttaa kehoa palautumaan ja taistelemaan infektiota vastaan. Juo runsaasti nesteitä, kuten vettä, teetä tai mehua. Nesteet auttavat pitämään limakalvot kosteina ja auttavat elimistöä poistamaan taudinaiheuttajia.
Parasetamoli tai ibuprofeeni auttavat lievittämään flunssan oireita, kuten kipua ja kuumetta. Oireiden mukaan voi ottaa muitakin lääkkeitä, kuten yskänlääkettä, kurkkukipulääkettä ja nenän tukkoisuutta avaavia suihkeita. Noudata kuitenkin aina lääkkeiden käyttöohjeita ja suosituksia annostuksesta. Flunssan hoitoon ei yleensä tarvita antibiootteja, koska flunssaa aiheuttavat virukset eivät ole herkkiä antibiooteille.
Käytä suolaliuosta nenän huuhteluun, mikä auttaa poistamaan limaa ja lievittämään nenän tukkoisuutta. Hengitä höyryä esimerkiksi suihkun tai kuumassa veden päällä olevan kulhon avulla. Höyry auttaa avaamaan tukkoisia hengitysteitä ja helpottamaan hengitystä.
Milloin mennä lääkäriin?
Useimmat flunssat paranevat itsestään muutaman päivän tai viikon kuluessa ilman erityistä hoitoa. Kuitenkin seuraavissa tilanteissa on hyvä harkita lääkärin arviota:
- Vaikea hengenahdistus: Jos hengenahdistus on voimakasta tai pahenee nopeasti, tulisi hakeutua lääkärin arvioon.
- Korkea kuume: Jos kuume nousee korkeaksi eikä laske kuumelääkkeiden avulla, lääkärin arvio voi olla tarpeen.
- Pitkittyneet oireet: Jos flunssan oireet eivät lievene tai ne jatkuvat yli kahden viikon ajan, voi olla hyvä hakeutua lääkärin tutkimukseen.
- Perussairaudet tai heikentynyt immuunijärjestelmä: Jos sinulla on perussairauksia tai immuunijärjestelmäsi on heikentynyt, voi olla tarpeen hakeutua lääkärin arvioon.
- Epäily vakavammasta infektiosta: Jos epäilet, että flunssan taustalla voi olla vakavampi infektio, kuten keuhkokuume, on tärkeää hakeutua lääkärin tutkimukseen.
- Oireet palaavat: Jos olet jo selvästi paranemassa taudista, mutta sitten oireet palaavat entistä pahempina, on hyvä hakeutua lääkäriin.
Miten kuume on helpoin mitata?
Kuumeen mittaaminen on melko yksinkertaista, ja sen mittaamiseen on käytettävissä useita tapoja. Digitaaliset kuumemittarit ovat yleisin tapa mitata kuume. Mittari asetetaan tavallisesti suuhun, kainaloon tai peräsuoleen, ja sen jälkeen odotetaan muutama sekunti tai minuutti, kunnes mittari antaa tuloksen.
Korvakuumemittari mittaa lämpötilan korvakäytävästä. Se on nopea ja helppo tapa mitata kuume, mutta vaatii oikeanlaisen käyttötekniikan tarkkojen tulosten saamiseksi. Otsakuumemittari toimii mittaamalla lämpötilaa otsan ihon pinnalta. Sitä pidetään otsalla muutaman sekunnin ajan, ja se antaa tuloksen ilman suoraa ihokontaktia.
Infrapunamittareilla kuumeen voi mitata helposti otsalta, ohimolta tai korvasta. Nämä mittarit mittaavat lämpötilaa ihon pinnalta infrapunasäteilyä käyttäen. Ne ovat nopeita ja helppoja käyttää, mutta niiden tarkkuus voi vaihdella.
Jokaisella mittarilla on omat etunsa ja haittansa. Tutustu mittareihin tarkemmin artikkelissamme, jossa etsimme parasta kuumemittaria.
