D-vitamiini on suomalaisille tärkeä vitamiini, sillä Suomen lyhyt kesä ei riitä pitämään D-vitamiinivarastoja täynnä koko talvea. Kesäisin monilla suomalaisilla on kyllä D-vitamiiniarvot kohdillaan, mutta ilman lisäravinnetta arvot laskevat talvella hyvin alas.
Vaikka lapsille nykyään annetaankin D-vitamiinia, aikuisilta tämä vitamiinilisä helposti unohtuu. Aikuisena saamme D-vitamiinia kesäisin auringosta ja ympäri vuoden kalasta sekä maitotuotteista, joihin on lisätty D-vitamiinia. Tämä ei usein kuitenkaan riitä, vaan ilman vitamiinilisää monet aikuiset kärsivät lievästä D-vitamiinin puutteesta etenkin talvisaikaan.
Mihin D-vitamiinia tarvitaan?
D-vitamiinin yksi tärkeimmistä vaikutuskohteista on luusto. Aikuisilla alhainen D-vitamiinipitoisuus saattaa johtaa osteomalasiaan eli luukudoksen pehmentymiseen tai pahimmillaan jopa osteoporoosiin. Lapsilla D-vitamiinin puute johtaa riisitautiin, joka aiheuttaa muun muassa vakavia luuston vaurioita. Onneksi nykyään riisitautia ei Suomessa juuri esiinny.
Luuston lisäksi D-vitamiini vaikuttaa muun muassa infektioherkkyyteen. D-vitamiinin puute saattaa siis herkistää erilaisille flunssille ja lenssuille.
Lisäksi D-vitamiinilla saattaa olla jotain tekemistä monien pitkäaikaissairauksien kanssa, kuten psoriasiksen, diabeteksen ja verenpainetaudin. Näistä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tietoa, mutta tutkimuksia tehdään parhaillaan.
Miksi D-vitamiinipitoisuutta kannattaa mitata?
Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vahvuutta, joka sopisi kaikille. Tarvittava annos riippuu muun muassa iästä, ihonväristä, D-vitamiinin lähtötasosta ja dieetistä. Myös painoindeksillä on väliä, sillä jostain syystä ylipainoisten D-vitamiinipitoisuus on usein matalampi kuin normaalipainoisten.
Ei siis ole hullumpi ajatus mittauttaa oma D-vitamiinipitoisuutensa, jota osaa määritellä minkä vahvuista D-vitamiinilisää on tarpeen käyttää. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä, joilla on muita suurempi riski kärsiä D-vitamiinin puutteesta:
- raskaana olevat
- henkilöt, jotka eivät voi oleskella auringossa
- ylipainoiset sekä laihduttajat
- ikäihmiset
- laitospotilaat
- kasvissyöjät ja vegaanit sekä etnistä ruokavaliota noudattavat
- laktoosi-intolerantikot sekä ihmiset, joilla on jokin suolistosairaus tai imeytymishäiriö
- tummaihoiset ihmiset, jotka asuvat pohjoisen olosuhteissa
- ihmiset, jotka käyttävät suuria annoksia D-vitamiinia lisäravinteena
Kannattaa pitää myös mielessä, että vaikka olisi joskus kärsinyt D-vitamiinin puutteesta ja ottanut käyttöön normaalia vahvemman vahvuuden, tilanne voi muuttua vuosien saatossa. D-vitamiinipitoisuutta kannattaa siis mitata säännöllisin väliajoin, jotta pysyy kärryillä siitä missä mennään.
Miten D-vitamiinipitoisuutta voi mitata?
D-vitamiinimittaukseen voi parhaassa tapauksessa päästä julkisessa terveydenhuollossa, mutta useinkaan se ei ole mahdollista, vaan mittaaminen jää omalle vastuulle. Onneksi siihen löytyy pari helppoa keinoa.
Puhdin tutkimuksiin pääsee ilman lääkärin lähetettä. Voit itse päättää mitä verikokeita haluat ottaa ja milloin. Kaikki tapahtuu helposti netistä varaamalla. Puhdin tutkimukset ovat laadukkaita ja luotettavia.
Puhdilta löytyy loistava D-vitamiinin mittaus, jonka avulla saat nopeasti tietoosi oman D-vitamiiniarvosi. Halutessasi voit myös valita testipaketin, johon kuuluu D-vitamiini ja ferritiini.
Jos haluat tehdä testin mieluummin itse kotona, siihenkin löytyy hyvä vaihtoehto: D-vitamiinin pikatesti. Tämän testin hyvä puoli on se, että voit tehdä sen omassa rauhassa ja milloin ikinä haluat. Miinuspuolena on se, että testi ei anna täysin tarkkaa tulosta, vaan kertoo ainoastaan summittaisen pitoisuuden. Testi tehdään ottamalla verinäyte sormenpäästä, joten se vaatii hieman sorminäppäryyttä, mutta on silti helppo tehdä.
Tulosten tulkinta
D-vitamiinipitoisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 50 nmol/l. Jos arvo jää tämän alapuolelle, on kyseessä D-vitamiinin puutostila. Kuitenkin vasta 75 nmol/l pidetään yleisesti sellaisena pitoisuutena, jolla on vaikutusta luukadon estoon. Jos siis tiedät kuuluvasi osteoporoosin riskiryhmään, kannattaa valita tavoitetasoksi 75 nmol/l. Vaikka näistä tavoitetasoista ei olla täysin yksimielisiä, voi näitä käyttää hyvänä suuntaviivana.
Jos siis testin tulos näyttää alle 50 nmol/l, kannattaa ottaa käyttöön D-vitamiinilisä. Arvioiden mukaan 10-20 mikrog D-vitamiinia päivässä nostaa arvon 50 nmol/l-tasolle. Sen sijaan 40-50 mikrog D-vitamiinia päivässä nostaa pitoisuuden tasolle 75 nmol/l.
Vaikka tulos olisi miten matala tahansa, ylisuuria D-vitamiiniannoksia ei kannata siltikään ottaa käyttöön. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka saattaa kertyä elimistöön ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa myrkytysoireita, vaikka se harvinaista onkin. 100 mikrog/pv pidetään tämän hetkisen tiedon mukaan suurimpana turvallisena päiväannoksena.
Järkevintä on pitäytyä Ruokaviraston antamissa D-vitamiinisuosituksissa. Yksinkertaistettuna suositukset ovat:
- yli 2 viikon ikäiset lapset 10 mikrog/pv
- aikuiset 10 mikrog/pv
- yli 75-vuotiaat, tummaihoiset ja vähän ulkona oleskelevat 20 mikrog/pv
